Värihaaste 1/5

Kiitos äiskä värihaasteesta! Oon miettinyt pääni puhki tämän haasteen kanssa... Eihän meidän kämpästä löydy viittä väriä! Noh, kuvailin kuitenkin jo ensimmäisen!

Sehän on, yllätys yllätys vihreä!Mun lempivärini jo vuosien takaa! Meillä on siis tuollainen vihreä kulmasohva. Se on porukoitten vanha, teimme vaihtokaupan, meille tuli tuo sohva ja he saivat meidän vuodesohvamme. Sohva siis on tuttu ja turvallinen. Tykkään tuosta ihan mielettömästi! Viisikin ihmistä mahtuu ihan vaivatta tuolle sohvalle istuskelemaan.

Tottkai meiltä löytyy myös vihreä karvamatto ja vihreä Ikean leikkimatto muksulle. Kuvassa ovat hassut, kylmän vihreät, oikeasti eivät siis ihan tuon väriset ole. Meillä on siis vihreä olohuone. Saattaa kuullostaa kauhealta mutta ei. Kaikki vihreät ovat hieman eri sävyisiä ja olohuone onkin ihanan rauhallisen värinen. Siellä on ihana istuskellä, kulmasohvan nurkassa glögimuki kädessä. Silloin kun on siistiä. Eli melko harvoin.

Löytö Ikeasta! Ihanan ihanat vihreät astiat. Rakastan noita kahvikuppeja. Tälläkin hetkellä juon aamukahvia sellaisesta. Nuo eivät toki ole keittiön ainoat vihreät asiat. Seinä on hennon vihreä. Siiskin tapetti seinällä. En vain saanut hyvää kuvaa siitä.

Siinä oli meidän vihreä kotimme. Höm höm, sitten vain miettimään ja etsimään seuraavaa väriä!

Pakko viellä fiilistellä tähän loppuun mun mielettömän taitavalla pikkusiskolla. Neiti tekee itse keppareita ja valjaita niille. Tuo kuvan keppari on mun ehdoton suosikki. Elli onneksi lupasi tehdä meidän Miiallekkin sitten oman kepparin. Kyllä vaan on taitava käsistään tuo minun pieni siskoni.

Elämän pienet ilot

Tänään käytiin Miian kanssa kirppistelemässä! Seurana meillä olivat ihanat Jenna ja minun pieni kummipoitsu Jooa <3Oli aivan ihanaa olla Jennan kanssa liikenteessä, kun saatiin puhua kaikkia vauvajuttuja. Mielettömän virkistävää jutella sellaisen ihmisen kanssa joka on samassa elämäntilanteessa!  Laitan kuvia kirppislöydöistä myöhemmin! Tämän postauksen idea on kuitenkin sellainen kuin elämän pienet ilot.

• Aamupala ja kupillinen kahvia. Niitä oon oppinut arvostamaan ihan erilailla nykyään. Ei todellakaan ole itsestäänselvyys että saa juotua rauhassa tuon kupillisen loppuun asti. Mulla onkin noita kylmettyneitä kahveja välillä ympäri kämppää.
• Nukkuminen . En ollutkaan ennen tajunnut kuinka tärkeää se uni oikeasti on. Huomaa kyllä jos on nukkunut todella huonosti, eräänäkin aamuna olin vaippaa vaihtamassa ja havahduin terveysside kädessä. Nauratti hieman. 
• Ruuan syöminen kun se on vielä lämmintä. Pöydällä on 3/4 pakastepitsasta jota en kerennyt syömään kun muksulle tuli nälkä. Eipä tuo kylmänä oikein houkuta
• Laittautuminen. Sitä todella harvoin jaksaa laittautua ( pukea päällensä, harjata hiuksensa ja meikata) ja kun sen aina silloin tällöin tekee, tapahtuu hurja muodonmuutos. Oon kuitenkin niin laiska että aika harvoin sitä jaksaa panostaa nassukkaansa. 

                                            

Ja ennenkaikkea tämä hymytyttö. Vaikka olisi kuinka ärsyttävä päivä, jaksaa muksu aina piristää ja ilahduttaa. Ihan vain omalla olemassa olollaan. Onko mikään ihanampaa kuin vasta herännyt vauva joka onnessaan hymyilee kun tulet paikalle. Joka päivä sitä jaksaa ihmetyttää kuinka tuo kasvaaja kehittyy. On se vain niin rakas tuo pieni Miia. Mun elämäni suurin ilo. 

Kuka nyt unta kaipaa?

Ja sit nää menis kaikki nukkumaan... Ja Miialla on nenä tukossa koko yön ja toinen ähisee ja rohisee ja kääntyilee ja vääntyilee ja potkii. Kyllä ens yöksi pitää yrittää laittaa toinen omaan sänkyynsä nukkumaan niin saa tämäkin mutsi nukuttua. Silmät ristissä uuteen päivään! Onneksi on keksitty kahvi. Kuka ikinä sen teki, on mun sankari, ollut jo muutaman vuoden. Kiitos arabit kahvista.

Mitä sieltä pään sisältä löytyykään?

Demoneita. Silloin tällöin. Se vanha tuttu "en ole koskaan tarpeeksi hyvä" tunne. Se jonka luulin jo kadonneen.

Istun koneella, syön marmorette vanukasta ja etsin hyviä laihdutusblogeja. Kuinka ironista. Kaks viikkoa on mennyt jo todella hyvin, ainoastaan viikonloppuisin oon syönyt herkkuja. Tänään mä hairahduin. Ja vastassa on taas tuttu vanha tunne. Luovuttaja. Enhän mä onnistu missään.

 Mulla on kaikki maailman syyt olla onnellinen. Ja niin mä olenkin ollut. Synnytyksen jälkeinen masennus ei iskenyt vaikka niin pelkäsin. Pelkkä uupumus silloin tällöin. Yleensä oon kuitenkin iloinen ja pirteä. Kaikki on hyvin.Mulla on ihana mies ja maailman ihanin pieni pulleropallero vauva. Niin paljon mistä kiittää.

Alkuun tämä painokaan ei ollut mitään. Ei mua jaksanut kiinnostaa. Yritän tolkuttaa itselleni vieläkin että ei sillä ole mitään väliä. Mutta kun on sillä. Ainakin mulle. Imetyksen aikana ei saa laihduttaa. Hyvä syy antaa itsensä repsahtaa vielä kamalampaan kuntoon. Miksi muiden raskauslöllöt ovat vain kadonneet ja mä näytän toisinaan vieläkin siltä kuin olisin raskaana?

Onko sillä väliä? Ei ole. Niin mä kerron itselleni joka päivä. yleensä mä uskon sen. Ehkä tänään on vain huono päivä, koska tämä asia pyörii päässä niin kovin.

Nyt makkarista kuuluu kuinka tuo neiti juttelee itselleen tai unikaverilleen, lampaalle. Pitääpä mennä katsomaan.

Kauhea karkkihimo

Eilen se iski täydellä voimalla. Karkkihimo. Onneksi oli jo ilta ja oltiin käyty jo Myttysen kanssa ulkoilemassa. Se oli kamalaa. En muista millon viimeksi olisin ollu noin kärttynen. Tosin mielentila oli eilen illalla muutenkin aika huono. Itku vaani koko ajan, kaikki meinasi tuoda sen esiin. Kai se johtui siitä, että tajusin kuinka yksinäinen olen. Ei tullut sinällään minulle yllätyksenä tuo,silti se hieman säväytti kun asiaa alkoi oikein miettimään. Yritinkin perustella itselleni, että koska on näin paska fiilis, kai mulla on oikeus käydä ostamassa karkkia. Onneksi olin liian laiska lähtemään kotoota!

Ai niin, fiiliksiä ei helpottanut se että onnistuin värjäämään kaikki valkoiset pyyhkeet vaaleansinisiksi. Jeah, miksei vaikka vaaleanpunaisiksi. Myttystäkin kiukuttu eilen rankasti. Nukkua ei viunut ilman mua. Tississäroikuttiin koko ajan. Eiliset fiilikset voi siis tiivistää yhteen kuvaan;

Näihin kuviin näihin tunnelmiin. Nyt täytynee mennä jumppailemaan, puhelimeni muistutti ystävällisesti juuri laiskuudestani. 

Myttysen vaatekaappi

Ajattelin tällä kertaa laittaa kuvia Myttysen vaatekaapin sisällöstä. Tässä tulee mun lempivaatteet, näitä siis on nähty muksun päällä! Katsotaampas;

No yllättävää sinänsä, eläinkuoseja löytyy, varsinkin tuota seepraa. Se on ehdoton suosikki, tuo bodi siis. Myös nuo leobardi kuosiset pöksyt ovat käytössä paljon. Seeprabodi tuntuukin olevan pyykissä koko ajan, koska sen yleensä laitan suoraan narulta päälle!

Ihanan pinkki bodi ja nuo mini farkut. Aivan ihana yhdistelmä! Nuo farkut ovat niin ihanat! Niitä pidetään yleensä silloin kun mennään kauppaan tai jonnekkin "hienompaan juttuun". Kotona yleensä ollaan bodissa ja sukissa tai sitten jalassa on jotkin trikoot, farkkuja ei siis kotona käytetä:

Tässä toinen pinkki ihanuus. Kauluspaita jonka helmassa on pieni kruunu jossa on muutama timantti. Joka prinsessan pakollinen juhla bodi. Ja kuvassa taas farkut, on ne vaan niin ihanat!

Tässä on ystävältä saatu neuletakki, tottakai seepra kuviolla! Takki tosin jäi jo pieneksi, niin nopeasti kasvaa meidän tyty. Takana on marimekko haalari. Tämä on todellisessa tehokäytössä, yksi ehdottomista suosikeistani. Haalarissa on onneksi käännettävät hihat ja jalat, eli tätä voidaan pitää vielä hetken aikaa!

Tässä, aivan ihana ristiäislahjaksi saatu kukkamekko! Voi että, rakastuin siihen heti! Ihana pehmoinen kiss me-paita on jo pieni. Harmillista, oli niin ihana. Menee todellakin säästettävien vaatteiden laatikkoon!

Tässä on yksi asu kokoelma. Tämän kansssa käytetään tietty myös bodia. Tämä on hyvä esimerkki kauppavaatetuksesta. Farkut, leoparditennarit, villapaita ja leobardipipo. Kerrassaan suloista!

Vihreä sydänmekko on yksi lempimekoistani. Tarvitaan enemmän juhlia että voidaan laittaatuo päälle! Tai sitten ihan rohkeasti laitetaan hienompia vaatteita kun lähdetään vaikkapa mummolaan. Valkoiset pörrötossukat on elina tuonut tuliaisiksi! Ollaankin siis muksun kanssa samiksia kun himmaillaan kotona pörrötossukoissa!

Voi näitä ihania vauvanvaatteita! Tahtoisin pukea Myttyselle vaikka mitä ihania vaatteita, mutta bodit ovat niin helppoja. Paidat ja tunikat ovat aina kainaloissa. Vaikka ovatkin niin ihania, niitä tulee pidettyä todella harvoin. Sain Henkalta ihanan lappusen jolla saisin 20% alennusta lasten vaatteista.. Myttysellä tosin on jo aivan tarpeeksi vaatteita. Kai sitä silti voi käydä katselemassa! ;---)

Enkai nyt voi olla laittamatta vielä kuvaa lapsoseta. Siihen se yksi päivä nukahti, hetkeksi käänsin selkäni ja toinen simahti ! On tuo vaan suloinen pieni pallero! 

Mutsi vapaalla

Tämä mamma kävi shoppailemassa. Kyllä, kävin ostamassa istelleni vaatteita!  En edes muista milloin olisin ostanut itselleni jotain noin kivaa! Tein siis jotain kerrassaan hurjaa... Ostin nahkahousut. Tuollaiset legginsit. Mallailin ja mallailin niitä, mietin ja mietin. Ja ostin. Oon todella tyytyväinen nyt! 

Kuvassa siis nahkahousut (huuuui!) ja ihana kimalteleva harmaa/hopeinen neule. Vero Modassa kaikki yläosat olivat -25% joten pitkän harkinnan jälkeen otin tuon neuleen.

Ostin myös tuollaisen ihanan topin jossa takaosa olkaimista on pitsiä. Aivan ihana! Musta, yllätys yllätys, mutta siinä on sentään jotain erikoisempaa!

Ostimpas myös tuollaisen harmaan löysän neuleen. Näyttää todella hyvältä noiden pöksyjen kanssa! Huhhuh, nyt ei tarvitse pitkään aikaan käydä ostamassa vaatteita!

Räjähtänyt aamu naama! Hymyilytti silti, vieläkin todella hyvä fiilis eiliseltä! Ja kun on saanut rauhassa juoda kahvinsa niin kai sitä nyt hymyilyttää!

Tästäpä taidan mennä vähän jumppailemaan! Kiitos iphone ja ihanat ohjelmat! Latasin siis jumppaohjelmat jaloille ja pyllylle. Ollaan tehty myös mamma jumppaa tässä ja voi juma, kyllä näistä kiloista päästään. Ensimmäistä kertaa ikinä lähden tähän hommaan näin positiivisella mielellä. Tällä kertaavarmasti myös onnistuu!

Loppuun vielä kuva ihanasta pikku Myttysestä seepravaipoissa. Kyllä, seepravaipoissa. Kuinka fiiliksissä voi olla vaipoista? Ihanaa perjantaita ja viikonloppua kaikille!

Minä täällähei, taas!

Minun iki-ihana tyttöseni Noora laitteli mulle tänään vanhoja kuvia, enkä voi vastustaa kiusausta laittaa niitä tänne. Olkaa hyvät ja nauttikaa ihanan ihgusta teini pahis pikku-Iidasta!

Tässä mä omassa elementissäni, tarkoitan siis noita vaatteita! Huppari oli silloin ja on vieläkin se lemppari, ja housujakin rakastin yli kaiken!

Tuli niin hyvä mieli näistä kuvista! Ja tiedän että Nooralla on näitä tälläisiä läjäpäin lisää koneellaan! Ihania kuvia, vaikkakin naurattaa kovin tuo rako kulmakarvassa... Noh, se oli silloin se!

Ensilumi

Eilen satoi ensilumi. No tämä tyttöhän oli aivan innoissaan. Kynttilöitä oli heti palamassa joka nurkalla! Rrakastan talvea ja syksyä! Kuhan tulis sellaiset pienet pakkaset eikä kamalaa Siperia talvea.  Heti tuli myös joulu fiilis! Ensimmäinen joulu perheenä edessä, aivan ihanaa! Täytyisi päästä jo ostelemaan joulukoristeita ja valoja. Tosin ehkä vielä odotan muutaman viikon. En vain malttaisi millään. Ihanaa! En muista milloin viimeksi olisin ollut näin innoissani joulusta!

Sanottakoon vielä että särkee jalkoihin, aika paljon. Portaiden nouseminen, nope. Tein eilen vauvan kanssa pienen jumpan ja kyllä huomaa ettei ole pitkään aikaan tehnyt mitään. Tuntuu kuin joku olisi hakannut reiteni. Oli siis ainakin tehokas jumppa! Olen aivan fiiliksissä myös siitä! Jospa tänään käytäisiin pitkällä kävelyllä ja huomenna tehtäisiin taas jumppa! 

 Mutta nyt menen tekemään aamupalaa ja odottamaan että Kauniit ja Rohkeat alkaa! Sanoisin että täydellinen aamu!

Miia Aurora Myttynen

Meidän pikku Mytty on siis jo 2kk vanha! Minne se aika oikein katoaa...Tänään käytiinkin neuvolassa ja saatiin mitat 59 cm ja 5820g. On se vaan jo niin iso tyttö. Nimenkin tyty sai jo, otsikossakin jo lukee että nimeksi tuli Miia Aurora. Mytyksi häntä kuitenkin vielä kutsutaan. 

Tässä viimeisessä kuvassa Miialla on päällään mekko joka on ollut myös minulla ja äidilläni. Laitetaankin mekko sitten suvussa eteenpäin!