maanantai 6. lokakuuta 2014

Pyykkipäivä


Meille tulee yllättävän paljon pyykkiä. Siis todellakin,musta tuntuu että koskaan eitule pyykkikorin pohja vastaan. Ja kaikki tietää sen ongelman kun ne lempparivaatteet ovat siellä pyykissä ja ei ole tarpeeksi tummia tai vaaleita, kumpaa väriä nyt nuo vatteet sattuvat olemaan, jotta saisi koneen täyteen.. Raivostuttavaa. Kiitos äiti näistä Dylonin colour catcher liinoista, ovat aivan mahtaavia! Pesin (pienen kuumotuksen kera) testierän tummia ja vaaleita sekaisin ja tadaa, valkoinen pyykki pysyi valkoisena vaikka seassa oli mustiakin. Liina oli aivan harmaa, ilman sitä olisi kaikki ollut harmaata. Suosittelen!

Syksy on täällä, mä tykkään. Villasukat, kynttilät ja teekupponen, onko mitään parempaa? Tosin vauvan kanssa on aika mahdotonta juoda rauhassa kupillista teetä, jotenkin ajoitan teenjuonnin aina niinettä kun teeon kupissa neiti herää. Noh, kyllähän näitä syksyjä riittää!



Eilenpäs meidän neiti väläytti ensimmäisen leveän hymynsä. Äiti liikuttui melkein kyyneliin. Tänäänkin hymyjä nähtiin kun mummo tuli käymään. Mulle ei vaan oo neitokainen hymyilly vielä, aina on mummo hihkaissut että tule katsomaan, nyt se hymyilee. Isikään ei ole vielätätä ihmettä nähnyt. Kamerallekkaan ei neiti suostunut hymyilemään, vaikka kovasti yritin. Olisi isi saanut kuvan töihin.


Niin tosiaan, Ville meni tänään töihin ja meillä alkoi arki kun jäätiin tyttöjen kesken kotiin. Onneksi ollaan jo sen verran vietetty aikaa kahdestaan neidin kanssa kotona että ei ollut mullekkaan shokki tai outoa.

Hehheh, siinä vielä kuva uusista tuteista. En voinut vastustaa.

Nyt kuuluu olkkarista parku jotenka täytynee mennä katsomaan mikä tlanne siellä on. Saa tosin tuo isi nyt pitää huolta pikkuisesta niin äiti "pääsee" siivoamaan. Möh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti