sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Perhe on pahin, tai sitten paras

Sain itteni viimein ylös tuolta sängystä niin aattelin vähän kertoa kuulumisia tässä. Tänä viikonloppuna on siis ollut Pioneerifestarit jotka itse jätin väliin. Sinänsä harmitti, Villekin kun oli siellä. Viime vuonna mun kanssa mököttämässä ja tänä vuonna innoissaan menossa Suskin ja Sampan kanssa. Ajattelin siis että menkööt rauhassa. Kyllä mä selviän yksin kotona, nyyh. 


Viikonlopun teema olis siis Netflix ja Pafucin. Kyllä, olen kipeä, jeeee, tosi kivaa. Nuhan ja kurkkukivun lisäksi oon myös kärsinyt nenäverenvuodosta. Empä sitä kauniimmin osaa muotoilla. Lauanta aamuna tuli melkein puoli tuntia verta nenästä, illalla sentään vain vartti. Oon siis onneni kukkuoloilla, niin mukavaa!


Perjantai päivä ei ollut ollenkaan niin paha, Snattu tuli meille yöksi! Suunnitelma oli se että katsotaan Bonesia koko ilta. Noh, ei sitten ihan koko iltaa voitu katsoa koska oltiin myös sosiaalisia. Jenna, Snatun ryttöystävä tuli käymään ja myöhemmin myös Juuso. Nähtiin myös Eliaa ja Joelia myöhemmin. Käytiin ostamassa pitsaa ja katsotttiin puoli neljään Bonesia. Villekin oli tosin siihen mennessä jo kerennyt kotiutua, toveri tosin meni aikalailla heti nukkumaan.

Musta oli ihan älyttömän ihanaa nähä taas Snattua. Me ollaan oltu kuin paita ja peppu ja mulla on ihan mieletön ikävä niitä aikoja. On ihan luonnollista että kasvetaan hieman eroon sisaruksista kun ruvetaan elää omaa elämää. Tosin musta tuntuu että ollaan taas lähennytty sen jälkeen kun muutin pois kotoa ja jätin Snatun hallitsemaan yksin aittaa. On se vaan niin että perhe on paras ja jos et muihin voi luottaa niin heihin aina.


Lauantaina eli eilen Jenna sitten kävi hakemassa Snatun ja jäin yksin. Yritin saada seuraa muttei se oikein onnistunut. Jotenkin alkoi ahdistaa neljän seinän sisällä kököttäminen ja lähdinkin sitten käymään keskustassa. Ajattelin että ehkäpäs keksisin jotain tekemistä. Päädyin Koffariin lukemaan kirjaa. Yksin. Näin tosin Valtterin ja Ellin. Pienet oli käyneet uimassa ja tulivat katsomaan vanhaa siskoaan koffariin. Tarjosin toisille sitten limsat ja istuskeltiin hetki siinä. Oli ihana nähdä niitäkin apinoita. Kyllä se perhe vaan on paras. Kun sitten jäin taas yksin luin viellä hetken ja lähdin sitten kotiin. Tuli niin hölmö olo, siellä mä istuin yksin melkein kolme tuntia. Paniikkikohtauksen pukatessa (syy, selvittämätön) lähdin sitten vaappumaan kotia kohti. Noh, tulipahan harrastettua vähän liikuntaa.

Äsken Ville lähti Suskille ja Samulille tekemään ruokaa. Mä en jaksanu lähteä, ei vaan huvittanut. Jos sitä vaik menis takas sänkyy ja toivois huomiseks parempaa mieltä ja oloa.


4 kommenttia:

  1. Höh, no olisit tullu tänne!!

    VastaaPoista
  2. Meidän (tai siis poikien) ruoan laitosta ei oikee tullu mitään XD Ittekkii olin tolloo lieväs kuumees ja säryis :c Mut meni onneks miul ohi :) Toivottavasti sullakii helpottuu pian :))!

    VastaaPoista
  3. Pystyisitkö tekemään postauksen siitä ajasta kun aloit aavistella olevasi raskaana, ja teidän molempien silloisista fiiliksistä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa kyllä voisin sellasen postauksen väsäillä, mulla taitaa olla fiiliksiä ylhäällä jopa noilta ajoilta ((: !

      Poista