torstai 26. kesäkuuta 2014

Maailman suurimmat murheet

Täällä mä hypin seinille. Ei väsytä yhtään. Outoa, mä kun olen tähän aikaan jo yleensä unten mailla...  Noh, nyt koneet käy jotenki ylikierroksilla, kaikin tavoin. Rupesin äsken siivoamaan, joo, ihan tavallinen aika ruveta siistimään paikkoja klo 24.00. Tyhjensin astianpesukoneen, laitoin sellasen ison kipon kuivauskaappiin, siitä tippui vettä lattialle (paljon) ja sitten mä  melkein itkin. Turhauttaa. Siispä päätin istua alas ja juoda vähän teetä, jospa se vaikka vähän helpottais. Kupissa tällä hetkellä tuota Kissan päivät teetä, hyvältä se ainakin tuoksuu. 


Tässä sitä oon kironnut itseäni, miksi olin niin turhamainen että halusin ripsien pidennykset? Miksiii?! Kuvassa näkyvät ripset on omat. Ne olivat pitkät ja tummat. Ripsarillakin sai ihmeitä aikaan. Noh, minä viisas ihminen en kuunnellut kun mulle sanottiin että menee omat ripset pilalle pidennysten kanssa. Olihan ne pidennykset upeat! 


Siinä on kuva miltä ripset näyttävät nyt.Muutama pitkä sojo siellä vielä on, vaikka kuinka yritin liotella vaikka millä, eivät nuo suostuneet irrottamaan otettaan. Olikin pakko vähän sitten kynsisaksilla lyhentää noita sojoja etteivät olisi metriä pidempiä kuin omat säälittävät karvat. Nykyään ripset siis ovat ohuet ja lyhyet. Myöskin vaaleat. Ihan meinaa itku tulla kun katsoo peiliin. Ripsaria jos laittaa niin näkyvät edes vähän mutta aika säälittävän näköisiksi ovat raukat menneet. Noh, joskus turhamaisuudesta pitää kärsiä. Taisin oppia läksyn, kantapään kautta.


Noh, jospa huomenna olisi parempi päivä. Päivän ainoa valopilkku oli se, että käytiin kirjastossa ja kotiutin taas vinon pinon tiiliskiviä!. Jospa sitä vaikka menisi vielä sänkyyn lukemaan ja koittaisi nukkua...





sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Möksäilyä

Ihana mutta hieman kylmä juhannus on takana! Omiin perinteisiini on aina ennen kuulunut se että menemme naapuriin viettämään jussia isolla porukalla, mutta paljon mielummin sitä viettää ihan rauhassa oman kullan kainalossa! Siispä viime juhannus ja tämä juhannus ovatkin sujuneet selvinpäin (tänä vuonna ei ollut muuta vaihoehtoa mutta ei haittaa ollenkaa!) ja rauhallisissa merkeissä syöden, saunoen ja "uiden". Vesi oli niin kylmää että kauhean huudon säestyksellä kastauduin kyllä kokonaan mutta uimaan en todellakaan mennyt!


Tähän väliin tahdon esitellä meidän uuden huonekalun. Tosi kätevä, säilytystilaa löytyy ja on niin tukeva että tuossa voi istua päällä kun laittaa kenkiä jalkaan. Erittäin tarpeellinen minulle siiskin, koska en taivu enää oikein laittamaan nauhoja kiinni tms. Kaunis tuo imurin johto vielä tuossa kuvassa... Mutta pointti on että tuo arkku/penkki tsydeemi on aivan ihana! 


Tässä on sitten vähän suunniteltu että mitä otetaan mukaan. Mä olen näitä lista-ihmisiä koska muuten jotain tärkeää unohtuisi aivan varmasti! Tällä reissulla mukana oli kaikki tarvittava, mitään en unohtanut! Matkaan lähdettiin siiskin jo torstaina kun perjantai oli Villellä vapaa. 


Tässä on vähän maisemaa saunasta ensimmäiseltä illalta. Vaikka satoi vettä päivällä, illalla sää oli aikas ihana. Kävin ekana iltana heittämässä talviturkin ja saunottiin pari tuntia. Ah miten ihanaa! Mökkihän siis sijaitsee Saimaalla ja päästäkseen mökille on ajettava veneellä noin puoli tuntia. 


Perjantaina sää oli jopa ihan hyvä. Ei satanut ainakaan paljoa! Meidän juhannus sujui kommelluksitta ja ainoa tapaturma oli se etä karhu puri Villeä, hehheh. Tuossa olikin siis ainoa karhu meidän juhannuksessa, täysin selvinpäin mentiin. Nautittiin vaan rauhasta. 


Siinä se mökin omistaja katselee maisemia saunan jälkeen. Auringonlaskut olivat kyllä upeita! Muutenkin oli tosi ihanaa.


Pelattiin sitten illalla yatzya. Mä voitin, taisi tosin olla aloittelijan tuuria, mä kun en muistanut yhtään miten tätä pelattiin ja mua ehkäpä neuvottiin vähän, että mitä kannattaisi tehdä. Hauskaa oli joka tapauksessa. 


Noh, Lauantaina sää oli mitä ihanin. Olimme grillaamassa saunalla, kun raesade yllätti meidät. Kuvasta ei näe kuinka hurja tuo kuuro oli, mutta voin kertoa että aika hurja. Lämpöäkään ei ollut paljoa, sillä hengitys huurusi. Kaiken kaikkiaan mökki reissu oli uitenkin todella onnistunut! Viikonloppu oli todella mukava, vaikka oli kiva tulla kotiin. Oma vessa on kuitenkin aina paras, varsinkin ulkohuussin jälkeen! Saatiin myös paljon ruokaa mukaan. Eilen syötiin nyhtöpossua ja nyt sitä on jääkaappi täynnä. Taidetaankin pyytää Samppa syömään meidän kanssa.


Loppuun viellä tuollainen kuva. Tuohan on siis sellaisesta sarjasta kuin Moderni perhe. Rakastan sitä sarjaa, ja viime aikoina olen tajunnut miksipidän varsinkin tuosta Dunbhyjen perheestä, se voisi ihan hyvin olla mun ja Villen perhe joskus. Kaikella rakkaudella Villen ideoita ja ylivilkkautta kohtaan! 

Noh, juhannus on takana päin, mitäs sitä sitten alkaisi odottaa? Varmaan sitä syyskuuta! Hui, laskettuun aikaan on enää vain kymmenisen viikkoa! Hurjaa!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä

Suomen sää jaksaa aina ihmetyttää. Noh, se kevät tuliki tosi aikasee joten takatalvi oli odotettavissa mutta että ihan vaa pari päivää ennen juhannusta? Huhhuh! Ja just sinä päivänä kun mä päätän vähän harrastaa liikuntaa ja raahata ruhoni ihan omin pikku jaloin neuvolaan niin tämä ilmasto heittää kuperkeikkaa eikä osaa päättää mitä tarjota, tarjoten kaikkea mahdollista.Kuvassa iloinen Iida kävelee kotiin päin Ärrän teen kanssa. (Täytyy vaan sanoa että Lehtomäen ärrällä oli ihana myyjä, sellainen vanhempi mieshenkilö, ihanan iloinen ja puhelias!) Kyllä vähän mietitytti että miksen ottanut lapasia mukaan, oli käsillä aika kylmä. Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava kävellä eikä matkakaan ollut pitkä, mutta jalat olivat aika kipeät kotiin päästyäni!

Neuvolassa meni hyvin, painoa tosin oli taas tullut aika reippaasti... Sokeriaineenvaihdunnassa ei ollut mitään vikaa (tai jossain sen tapaisessa, sokerirasitustestin tulokset siis oli jo ennättäneet neuvolalle) joten siitä ei voinut painonnousua syyttää. Parasta siis katsoa peiliin ja jääkaappiin ja vähän miettiä mitä suuhunsa laittaa, kamalaa! Väsymyksestäkin sanoin neuvolassa ja ohjeeksi tuli ottaa kaksi kertaa päivässä rautaa. Viikko pitää katsella tuleeko muutosta ja sitten jos mitään ei tapahdu, palata normaaliin kerta päivässä annokseen. Toivotaan että auttaa!


Tänään mulla ja Villellä oli kuukausipäivä, en ole edes laskenut kuinka paljon tulee täyteen, kuhan ne vuosipäivät muistaa niin kaikki on hyvin! Noh käytiin sen kunniaksi Angelassa syömässä ja täytyy sanoa että ruoka oli todella hyvää! Otin lehtipihvin, yllätys sinänsä, valkosipulimaustevoilla ja oli kyllä niiin hyvää että olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon. Angelan omistaja oli ihana ja onnitteli meitä huomatessaan mahani. Se ehkä muistaa meidät, yleensä jos käydään ulkona syömässä käydään Angelassa tai Mariossa. Mentiin sitten vielä käymään veturissa ja "satuttiin" pysähtymään Arnoldsissa. Siellä jaettiin ilmaiseksi tuollaisia kronitseja? jos nyt oikein muistan nimen. Päällä oleva pähkinäsuklaa tahna oli ihanaa mutta sisällä oleva suklaa oli liian tummaa mun makuuni. Puolet siis jäi syömättä.


Sellanen päivä tänään! Huomenna suuntana on Koria ja hammaslääkäri. Tekevät ihan vain tarkastuksen mutta jännittää silti, en tykkää hammaslääkäreistä! Jänskättää mitä ne sanovat/tekevät mun pienestä maitokulmahampaasta... Ehkäpä menen myös vierailemaan kotosalla, katsoo nytten! 

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Jännää, jännää!

Tänään oli hurja päivä! Aamulla sokerirasitustestiin... Ei mitenkään maailman ihanin kokemus mutta hengissä selvittiin! Kolme kertaa otettiin verta (kolme kertaa puristin tuolin käsinojaa rystyset valkosisina) mutta selvisin! Olo oli aika huono sokerilitkun juomisen jälkeen mutta tasottui siitä sitten. Onneksi mulle sattui todella mukava piikki-Pirkko, ymmärsi että jännitin kovasti.

Ja sitten se odotettu osuus. Kävin hakemassa äitiyspakkauksen! Vihdoin viimein. Onnellisena kävelin ulos postista valtavan laatikon kera. Seuraavaksi kuvia boksin sisällöstä! Kaikkea laatikon sisältämää en kuvannut koska sielä oli niin paljon kaikkea. Kuvissa esiintyvien vaatteiden lisäksi pakkaus sisälsi myös mm.

  • ruokalappu
  • patja, patjansuojus
  • aluslakana, peite, peitemakuupussi
  • hammasharja,hiusharja, kynsisakset
  • kylpylämpömittari, hoitovoide
  • kondomeja, menkkasiteitä, kestoliivinsuojat
  • vuodelaatikko, elikkäs siis tuo värikäslaatikko, sitä käytetäänkin usein ensisänkynä. 



Siinä se on, kauan odotettu mammapakkaus! Heti iskee silmään tuo toppapuku. Ihanan värinen!!


Ensimmäisenä oleva pöllöpuku ei kuulu pakkaukseen, se vain oli niin suloinen ja sopi väreihin. Nyt meillä on siis kaksi kevyempää pukua ja yksi toppapuku. Toppapuku on ihana! Musta-valko-vihreä, voisiko paremman väristä enää toivoa? Harmi vaan että puku on aika iso ja koska meidän neiti syntyy syksyllä joutaa puku käyttöön vasta 1-vuotiaallemme. 


Toppapuvussa on tekstiä, jonkinnäköinen loru. Olen niin fiiliksissä vieläkin tästä kyseisestä vaatekappaleesta. Ei turkoosissa kevyemmässäkään puvussa mitään vikaa ollut, ihanan värinen tuokin! 



Tämän vuoden mammapakkauksen värit olivat osittain aika retrot. Kerrassaan suloinen tuo oranssi haalariasia! Tulee mieleen jotkin kuvat jotka olen nähnyt äidistäni vauvana, taisipa olla tuollaista oranssia ja ruskeaa useassa vaatteessa. Pakkauksen eläinteema on siiskin orava, joka näkyy ruskeassa haalarissa. Pitkähihaisessa bodyssa kuviot ovat tammenterhoja.


Värimaailma on myöskin melko siniseen painottuva. Aivan ihania nuokin pienet vaatteet! Tuo vihreä haalari on suosikkini näistä! Sitä tulette meidän neidin päällä näkemään!


Tuossa on sitten pitkähihainen oravabodi ja suloinen heppayöppäri. 


Jatkamme retro linjalla. Rakastan näitä! Kuolalapussa on eläimiä, pikku kirahveja, sopii sekin väriltään näihin.

Tässä on pussilakana. Todella suloinen öttiäisineen. Tuo oranssi on kestovaippa, mulla niitä onkin jo muutama (kiitos äiskä! ) ja luultavasti rupeamme noita kestovaippoja käyttämään. On mellä valmiina jo ihan normaalejakin vaippoja mutta haluaisin olla hieman ekompi ja käyttää kestovaippoja!


Vauvailut ei jääneet tänään vain tuohon äitiyspakkaukseen, vaan käytiin myös katsomassa äiskän opiskelukaverin vanhoja vauvatavaroita. Mukaan tarttuikin vaatteita, joista kuvassa  suosikkini! Olen ollut aina hullaantunut vihreään ja tuo onkin aivan ihana tuo raidallinen kietaisubodi ja housut. Myös tuo keltaisen sävyinen on ihana! Vaatteiden lisäksi mukaan siis tarttuikin kuvassa näkyvä hoitoalusta, sitteri sekä kantoliina. Kantoliinanajo-ohjeita ei mukana tullut joten täytynee sitten käydä netin ihmeellisessä maailmassa ihmettelemässä miten tuo toimii.

Kaikenkaikkiaan hurjan pitkä ja väsyttävä päivä. Oon tehny tänää jo niin paljon enkä nukkunut ollenkaan päikkäreitä joten on ihan okei olla näin väsy. Tänään kävin siis myös kotona porukoilla ihmettelemässä remontin kulkua. Oli aika mielenkiintoista kun ruokahuoneen lattia oli kokonaan poissa. Koska olen näinkin notkea ja ketterä meinasi matka tysssätä keittiöön, kunnes sitten viimein pääsin könyämään olkkariin. Se oli sen arvoista, sain teetä ja syötiin Ellin kanssa melkein kokonainen muumikeksipaketti puoliksi... Hups! 



lauantai 14. kesäkuuta 2014

Eläinmaailman sekasikiö

Voisimpas vaihtaa nimeni kameli kolmivarvaslaiskiaiseksi. On meinaan yhtä reipas toveri se laiskiainen kun minä tällä hetkellä. Mistä lie johtuu tämä pohjaton väsymys taas.  Noh, päivä kerrallaan. Ja ehkäpä piristyn ensiviikolla kun on niin paljon tekemistä! Pitäisi ehkä siivotakkin, tosin vastahan mä siivosin! Kuka meillä oikein sotkee!?

 Maanantaina on sokerirasitustesti... Hui, melko hurjiakin tarinoita olen siitä kuullut. Kaikkein kamalinta on paastoaminen. Mitä se on, onko se jotain syötävää? Noh onneksi maanantaihin kuuluu jotain hyvääkin, mennään äiskän kanssa katsomaan sen tutun vauvatavaroita! Ihanaa! Ja ehkäpä saisin viimein maanantaina sen äitiyspaketin, TAHDON! Oon ihan innoissani sen kanssa! Ehkäpä äiskä haluais sen mun kanssa hakea ja penkoa!


Kiitos internetti kuvasta, et pettänyt minua taaskaan. Kuvaa niin mua tuo. Aika söpö se on.

Huissan, muistin juuri että huomiseksi on sovittu treffit joidenkin meidän luokkalaisten kanssa! Mennään katsomaan Pahatarta ja ennen sitä kahville tai syömään. Kivaa olla taas sosiaalinen! Mitäköhän sitä ostaisi leffa evääksi kun pitäisi katsoa vähän tuon sokerin syömistä... Sokerihiirenä pitäisi yleensäkkin rajoittaa karkkien syömistä yms. Häiritsisiköhän kanssa eläjiä leffateatterissa jos ottaisin mukaan porkkanaa yms ? Terveelline elämä ennen kaikkea (köh köh, seuraava kuva kertoo kuitenkin totuuden...) ja sillä lailla.


Olinko edes taivaassa tänään. Pannukakkua, kermavaahtoa ja tuoreita mansikoita. Nam! Yllättävän hyvin sain itseni kuriin, enkä syönyt kuin pari tuollaista vähän pienempää palasta pannaria. Mansikoita on vieläkin jääkaapissa. Lainatakseni Disneytä; love is the open door, kyllä, avoin jääkaapin ovi. 

Mutta tämä laiskiainen lähtee nyt taas nukkumaan ja odottamaan rakkaansa paluuta kotiin. Jalkapalloa Old Tomissa, ihanaa kun toinen on noin innoissaan!

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Vähän kuulumisia

Kukaan ei kerennyt mun kanssani tänään hakemaan sitä äitiyspakkausta, mikä harmittaa todella paljon. Seuraava mahdollisuus saada se on maanantaina... Noh, maanantaihin ei onneks oo ihan kauheesti aikaa, tavallaan. Joten tässä tulee muita kuulumisia joita en ole kerennyt päivittää!

Käytiimpäs tässä tämänviikon tiistaina tutustumassa Kotkan synnytyssairaalaan. Mentiin äiskän kanssa, mies jäi makaamaan migreenin kourissa kotiin. Harmillista, olisi ollut kiva jos Ville olisi ollut tukena ja turvana mukana! Noh, meitä oli jopa kaksi mammaa vaivautunut paikalle. Toinen mamma oli varmaankin minun ikäiseni ja hänellä oli mies mukana. Oli ihan kiva mennä katsomaan minne sitä lasta sitten mennään pakertamaan. Oli myös hämmentävää kun kätilö alkoi puhua erilaisista asennoista ponnistaa ja siitä että äidin toiveita kuunnellaan siitä, miten hän haluaa synnyttää. Jakkarasynnytyskään ei ole mahdoton. Siinä välissä tajusin ettei se synnyttäminen olekkaan niin yksinkertaista, pitäisi ehkä olla jonkinlaisia suunnitelmia etukäteen... En tietenkään ajatellut että menen Kotkaan ja plops vauva syntyy, en vain ajatellut että pitäisi miettiä niin monia asioita etukäteen. Oli aika jännittävää ja samalla todella pelottavaa käydä katsomassa paikkoja. Sitä tajusi ettei siihen synnyttämiseen ole enää kauhean kauaa aikaa, hui! Jännitystä lisäsi kätilön reipas vinkki; "kipu tulee olemaan jotain mitä ette ole ikinä kokeneet, joten valmistautukaa henkisesti. Sekään tosin ei riitä." Kiitos... Ei paineita.


Ja masukuva, viikkojahan minulla on tällä hetkellä 27+5. On aikamoinen tuo masupallukka. On jo niin iso että aamuisin sängystä nouseminen on aikamoista taidetta! Se menee jotenkuten näin; kierähdys, ryömiminen, uusi kierähdys ja jalat lattialle. Sitten vain köpötellään vessaan ja takaisin nukkumaan. Päivärytmihän koostuu nykyään taas melkeimpä kokonaan nukkumisesta. Hyvä että jaksaa käydä syömässä jossain välissä. Tuo kampaus tässä kuvassa on aika kaunis... Ei meinaa suostua ollenkaan yhteistyöhön mun hiukset nykyään. 


Tässä on sitten mun uudet biksut! Rakastan, ovat niin nätit! Pitää ostaa vielä alaosa, ei ollut tarpeeksi rahaa mukana silloin kun kävin nämä kaunokaiset ostamassa!


Jä tässä on mun uusi rakkaus; ananas-porkkana mehu. Aivan ihanaa! Niin hyvää! Ja kapinallisesti join pepsi lasista.

Ah ihanaa jalkapallo huumaa. Meidän taloudessa jääkiekko on toissijainen laji (ainakin Villen mielestä) ja jalkapallo on kuninkaille! Itse en juurikaan siitä välitä. Täällä nämä kuitenkin nyt Sampan kanssa katsovat futista ja juovat kaljaa. Puhuivat että tilaisivat pitsaa tai jotain. Möh, itse söin juuri iltapuuron. No mutta, jos sitä itse menisi jatkamaan sitä mitä oon tehny koko päivän, maannu sängyssä. Okei, kyllä mä siivosinkin tänää! 

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Möhköfantti

Luojalle kiitos näistä viileistä sadepäivistä! Onhan se aurinko ihanaa mutta kuumuus ei, varsinkaan tällä hetkellä. Lämpöiset ilmat kun turvottavat ihan älyttömästi. Katsoin ylppäri kuvia vielä tässä ja melkein tuli itku kun olen niin hirveän näköinen kaikissa kuvissa. Meikeissä ja kampauksessa ei ole vikaa, olen vaik niin turpea. Kädet on valtavat, luojan kiitos mekko on pitkä eikä "nilkkoja" näkynyt. Painoa on toki tullut myös mutta luulen että turvotuksesta johtuen suuri osa siitä, ainakin näin rukoilkaamme!

Ihmiselle jolle paino on valtava asia korvien välissä ja vaaka pahin vihollinen, on tämä ollut rankkaa aikaa. Yritän kuitenkin miettiä positiivisesti että kyllä tämä tästä sitte., ei tehdä kärpäsestä härkästä. Tausta kun on kuitenkin se, että suurin masennuksen syy on aina ollut se mitä peili näyttää, ei tämä ole kauhean hyvä lähtökohta. Ville saa sitten synnytyksen jälkeen vahtia että oikeasti syön jotain.

Raskausarpiakin on ilmestynyt. Tosin kaikkialle muualle paitsi mahaan.. Tissit on aika pahannäköset kun ovat ihan ratkeilleet. Samoin reisissä on jälkiä. Maha vaan venyy ja venyy eikä ratkea. Ehkä se on sitä mieltä että sektioon joudutaan ja arpia tulee joka tapauksessa. Apteekkiin kun mentiin kyselemään jotain voidetta arpiin, alkoi täti heti esitellä kalliita ihmerasvoja. "Tämä on arpiin, tätä laitat tisseihin sitten kun imetät, tätä sinne minne aurinko ei paista muutanmaa viikkoa ennen synnytystä niin ei repeilisi paikat!" Päädyin kuitenkin ostamaan manteliöljyä joka oli HIUKKASEN halvempaa. Olen nyt sitä muutamana päivänä käyttänyt ja hyvältä tuntuu! Tosi kiva, ei tahmaa kauheasti ja vaikuttaa todella riittoisalta tuo pullollinen. 

Manteliöljyhän on todella monikäyttöinen, sitä voi käyttää meikinpoistoon, yövoiteeksi, hiusnaamioksi, hierontaöljyksi, vauvan iholle ja vaikkapa mihin, myös ruuanlaittoon. Itse en ole uskaltanut/kerennyt testata vasta kuin iholle levitettynä. 



Mansikka on ollut jo pitkään sellainen pakko saada juttu. Samoin ananasta olen himoinnut. Ihan hyvä, ne auttavat turvotukseen. Samoin tämän hetken suosikki teeni, vihreä tee. En tosin ole varma mitä tapahtuu kun siihen sekoittaa sitruunaa, kaapista löytyy vihreä tee ja sitruuna teetä, nam nam. Kurkkua tomaattia ja porkkanaa pitäisi myöskin alkaa syödä nyt, nekin auttavat turvotukseen. Luojalle kiitos myöskin googlesta, mistä voi selvittää miltein kaiken !


Mutta, jos tämä vaikka menisi tekemään jotain hyödyllistä. Tai ottamaan aikaiset päikkärit. Teimpäs sittenkin jotain hyödyllistä, varasin ajan sokerirasitustestiin! Olen ylpeä itsestäni, kaikki hommat on hoidettu, sain varattua hammaslääkärit meille (iik) ja kävin hoitamassa asioita Kouvolassa. Hyvillä mielin suunta on siis makkari ja maailman paras asia, päiväunet!

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kiirettä pitänyt

Noora jo kerkesikin multa kysellä että miksei ole päivitystä ylppäreistä, joten tässä se tulee! Kuvista erikoiskiitos Elinalle joka jaksoi kärsivällisesti kuvailla kaikkea!


Siinä on joku pullukka lakki päässä! Tuo mekko oli niin ihana kun ostin sen mutta empäs sitten jättänyt yhtään turpoamisvaraa siihen (köh köh olen viisas ylioppilas) ja ryntäitten kohdalta olikin aika tiukka sitten tuo mekko! Noh, ajoi kuitenkin asiansa!


Tässä ovat sitten juustokakut, ah nams olivat tosi hyviä, varsinkin tuo mansikkainen, syynä varmaan hillitön mansikan himoni viime aikoina...


Sain kaikkein suurimman ruusun Villeltä. Ihana punainen glitter ruusu! Sain todella paljon kukkia muutenkin ja oikeuin huvitti kun äiti raahasi niitä sunnuntaina meille.


Tässä on lahjoja joita sain! Ja se hieno hattu minkä takia mua nyt juhlittiin! Sain tuollaisen jalallisen kakkuvadin (tai miksi ikinä sitä kutsutaankaan) ja kynttiläkipon ja sitten tuollaisen lasisen rasian! Sain paljon muutakin, esimerkiksi rahaa. Rahat tosin ovat jo kiitettävästi huvenneet Ikea reissulla (siitä lisää myöhemmin!)


Tässä on kukkakimppu jonka sain isosiskolta ja veljeltä, aivan ihana! Sai kunnia paikan meidän pienen kuvan vierestä!



Juhlat olivat todella onnistuneet ja nukkumaan meni väsynyt mutta onnellinen ylioppilas! Erikois kiitos äiskälle joka leipoi ja laittoi ja kaikkea mahdollista! Oot paras <3

Huhhuh, kone on ollut laatikossa piilossa ja en ole kerennyt/jaksanut sitä sieltä kaivaa joten juttua riittäisi vaikka kuinka! Noh yritän nyt ahkerammin postailla mun hurjan jännittävästä ja tapahtumarikkaasta elämästä! Mutta mutta, näihin kuviin näihin tunnelmiin, täytyy vielä mennä laittamaan peti kuntoon koska jee keksin aiemmin että vaihdan lakanat... Homma sitten jäi vähän puoliväliin, kuten yleensä aina. Ylioppilas kiittää ja kuittaa!