keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Jouluja part 2

Noniin,hetki siinä menikin että pääsin koneelle kirjoittelemaan. Tällälailla hieman myöhässä kertomus meidän joulusta.  
Äiskän joulupuu, tai oikeastaan sisäpuu, nyt vaan joulukoristeissa. 

Jouluaaton vietimme mun porukoillani. Ensin kotona heräiltiin rauhassa ja katsoin Kauniit ja Rohkeat ( tosi joulusta hei) ja sitten lähdettiin Korialle. Oli aivan ihana päivä, Miiakin oli kiltisti. Syötiin, avattiin lahjat ja oltiin vain. Juotiin yhdet lasit valkoviiniä ja tehtiin joulutorttuja.

Kaunis kuva joulukuusesta, oikeastaan jollain tavalla aika kivakin. 

 Käytiin myös minun vaarillani jolla olikin melkein kaikki iskän sisarukset. Pelattiin erä skippoa ja lähdettiin kotiin. Suski ja Samppa tulivat myös käymään illalla.  Meillä tosin oli Miian kanssa ollut rankka päivä eikä meistä ollut seuraa pitämään ja menimmekin nukkumaan aika ajoissa. Siinä oli meidän aattomme.

Isi on paras kun isi lennättää, irtosi kamerallekkin iloisia hymyjä! Kuvan on ottanut Elina .

Joulupäivänä menimme sitten miehen porukoille. Siellä syötiin ja oltiin vain. Skypetettiin myöskin eräälle perheenjäsenelle joka ei valitettavasti ollut suomessa jouluna.

Voihan vesipeto!
 Mikä parasta, päästiin paljuilemaan. Miia tykkäsi kovin ja Elina otti ihania kuvia meistä polskuttelemassa. Päivä oli taas pitkä ja rankka ja käväistiin Suskilla ja Sampalla illalla mutta taas aika nopeasti tuli väsy ja lähdettiin kotiin nukkumaan.


Tämän vuoden koonti tulee ensivuoden puolella, nyt en jaksa ruveta etsimään kuvia. Tällä kauniilla kuvalla toivotamme Hyvää Uuttavuotta. Takana melkoinen vuosi, toivotaan että seuraava on joiltain osin parempi.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Jouluja part 1

Ensinnäkin, ihanaa joulua kaikille! Empäs ole kerennyt oikein kirjoitella tässä, vaikka mieskin on ollut lomalla koko viikon. Jotenkin ei vain ole kerennyt tai jaksanut. Sitä on vain nauttinut siitä että ollaan saatu Miian kanssa isimies koko päiväksi. Ihana joululoma! Köh köh, oikeastaan mulla mitään lomaa ole mutta kyllä tää lomalta tuntuu!


Ollaan oltu todella kilttejä! Varsinkin Miia. Minähän en edes ostanut lahjoja Miialle koska ei tyty viellä tajua niistä mitään ja joka suunnasta tulee kuitenkin hänelle paketteja. Ensi vuonna sitten!


On se vaan hassu se vauva siellä peilissä. Menee ihan sormi suuhun.


Erään illan ihme. Neiti jäi yksin nukahtamaan tutti suussa omaan sänkyynsä. Huhhuh, Miia ei siis normaalisti syö tuttia. Kyllä ihmetytti äitiä. No eihän se sinne nukahtanut. Hetken päästä omasta sängystään löytyi ilopinen Myttynen jolla oli paljon asiaa. Noh, ehkä viellä joskus ...

¨
Ja siinä viellä aivan ihana pikkuserkku, minun pieni kummipoikani Jooa. Käytiin kyläilemässä viime perjantaina. Ai että, on se vaan  niin ihanaa että lähipiiristä löytyy vauvoja! 

Mutta mutta, palaan asiaan joulun jälkeen tai jo tänään illalla. Suunnitelma jouluksi on siis käydä tänään minun porukoillani ja huomenna miehen. Nyt taitaa heräillä neitokainen joten täytyy mennä. Nauttikaa joulusta, stressi on ohi! 

torstai 18. joulukuuta 2014

Onnellinen

Joulustressi on selätetty! Kaikki lahjat on ostettu ja kotona siivottu! Sotkua tosin on kerennyt taas kertyä hieman ja ennen joulua on siivottava uudestaan! Huhhuh, aivan uskomatonta että joulu on jo ensiviikolla! Uskomattoman nopeastion rientänyt tämäkin vuosi! Ajattelin tehdä Ennen vuoden vaihdetta vielä vuosi katsauksen, eli mitä kaikkea on mahtunut tähän yhteen vuoteen! 

1. kuva: Mun hieno joulupurkki 2. kuva: Noora kävi tänään kylässä, tuo ihana nainen <3
3. kuva: Myttysen hienot sydänpökät 4. kuva käytiin tänään vaunuilemassa tuolla ihanassa ilmassa

Tänään olin aivan mielettömän onnellinen, tunne tuli aivan puskista. Olin kävelemässä Nooraa vastaan ja yhtäkkiä, buum se iski, olen maailman onnellisin ihminen!

Mikä sitten tekee onnelliseksi? Tässäpä teille muutama asia;


No perhe tottakai. Mies joka on maailman ihanin ja tuo muksu joka on mulle kalleinta koko maailmassa. Miehellä pitäisi alkaa huomenna loma, odotan aivan innoissani sitä! Ihania aamuja kun voin jättää nuo kaksi tuhisemaan vielä ja mennä itse juomaan kupin kahvia rauhassa. Ehkäpä myös koko perheen yhteisiä vaunulenkkejä! Ja ennenkaikkea joulua!


Hyvä ruoka, parempi mieli. Se on täysin totta. Kuvassa maustamatontaturkkilaista jugurttia, muussattua pakaste mansikkaa ja auringonkukansiemeniä. Nautin joka lusikallisesta.


Lumi ja yleensäkkin talvi, niistä mä nautin. Kesällä on ahdistavan kuuma, talvi on paljon mukavampaa aikaa. Rakastan käpertyä sohvan nurkkaan teemukin kanssa tossukat jalassa. Tänä talvena yritän käyttää villapaitojakin. Edes kotona. 


Loppuun vielä kuva Miiasta. Vakava ilme toisella. Mua huvitti suuresti kun neiti jutteli pitkät pätkät vakavia kulmat kurtussa. Mistä lie ojensi mua.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Unelmia uudesta ulkomuodosta

Voih, oon nyt selaillut kaikkia ihania blogeja joiden kirjoittajat pukeutuvat ihanasti ja ovat aina meikattuja ja laitettuja. Tästä herää kateus, ja ajatus että miksen minäkin.  Koska olen laiska. Tosin ajattelin että voisin alkaa panostaa puketumiseen kun poistun näiden seinien sisältä. Paitsi silloin kun lähden lenkille, kai silloin on lupa näyttää räjähtäneeltä? Koska se on kuitenkin lopputulos kun pääsee kotiin. 


Maailman muotibloggaajat, kavahtakaa, tässä mä hehkeenä lähössä jonnekkin. Ehkä mun todellakin olisi aika tehdä jotain. Mulla tosin on hyvä syy olla tekemättä, tai no tekosyy. Mähän olen äiti, mulla on lupa näyttää homssuiselta. Miksi muut äidit siltikin näyttävät hyviltä?

Kai se vain on aloitettava jostain! Mullahan on siis hullu unelma värjätä pää pinkiksi... Se tosin saa ainakin hetkeksi vielä jäädä. Ehkäpä aloitan vaan sillä että laitan vaikkapa hiukset kun lähden jonnekkin. Ja ostan meikkivoiteen. Tai jotain.


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Lauantain shoppailut

Käytiin tänään muksun, miehen ja ystävä pariskunnan kanssa jouluostoksilla. Ostin tasan yhden lahjan, siitäkin pikkuveljeni kertoi että ei se iskä sellaista likööriä juo. Noh... Se olikin liian helppoa keksiä iskälle lahjaa... Täytyy siis tehdä toinen reissu alkoon.

Kävin ostamassa joulukoristeita! Meillä on ensimmäinen joulun tulossa omassa kodissa ja oman perheen kesken, eikä meillä siis ole ollenkaan joulukoristeita ja tahdon ostaa heti oman näköiset. Meidän joulu on varmasti koristeiltaan niukka (ja sitäkin ihanampi) ja yksinkertainen. Odotan sitä innolla. Miehen kanssa käydään vielä vääntöä siitä että tuleeko meille oikea kuusi vai tekokuusi. Minä tahtoisin oikean, siitä se joulun tuoksu ja tunnelma tulee!


Kaunis kuva... Mutta siitä näkee ostokset. Nuo pienet sydämet olivat todella söpöjä ja niitä voi laittaa vaikkapa lahjapaketteihinkin kiinni! Ostin myös tuollaisen sydän koristeen, en vielä tiedä minne se päätyy. Ja nuo hopeiset joulupallot, voih, rakastuin! Pidän hopeasta, kaikki korunikin ovat hopeita (tai ainakin sen värisiä) joten tottakai joulupallojenkin on oltava!


Ostin muksulle oman pikku peiton, seepra kuosisen kuolakaulurin ja söpöt pöksyt kun olivat alennuksessa! Täytyy ruveta uusimaan tuota muksun vaatekaappia kun neiti kasvaa ulos kaikista vaatteistaan. Harmi, joudun shoppailemaan.


Loppuun vielämaailman suloisin Myttynen tonttulakki päässä. Näin me toivotamme teille mitä ihaninta joulun odotusta!

torstai 11. joulukuuta 2014

Värihaaste 2/5

Kauniisti, esittelyssä vessa. Koska meidän vessa on pinkki. Ihana väripilkku, itse tykkään kovasti. Vessakin on ihan kiva mutta niin pieni. Haaveissa onkin sitten joskus hamassa tulevaisuudessa (toivottavasti omakotitalossa) saada sen kokoinen vessa että sinne mahtuu himoitsemani kuivausrumpukin. Koska pyykinpesu nyt on niin hankalaa.


Tässä siis vessan pinkki matto. Matto on, kuinka yllättävää, Ikeasta. Niin on moni muukin asia meillä, koska Ikea <3


Pinkit pyyhkeet, saatu äidiltä. Meillä on hauskasti myös turkoosi kokonaisuus vessaan, turkoosi matto ja pyyhkeet. Näin voidaan vaihtaa väriä jos alkaa kyllästyttämään.


Hennon vaaleanpunaistakin löytyy. Mm. tuo ihana käsisaippua. Merkki on Method ja tuoksu oli pink grapefruit, kuinka yllättävää. Nyt siellä on jotain muuta saippuaa. Harmikseni äiti kertoi että paikkaa josta tuon ostin eui ole enää. Möh, olisin niin mielelläni ostanut uuden saippuan ja muutaman varastoon. Myös naamarasvani sattui olemaan pinkissä putelissa joten sekin eksyi kuvaan.


Löytyy minulta keittiöstäkin jotain vaaleanpunaista, meinaan tuollaiset vaaleanpunaiset Ikean mukit. Ihan parhaat glögi mukit!


Hehheh, ei ihan sisustusta, mutta oli pakko laittaa kuva myös pienestä vaaleanpunaisesta vauvasta. Ilme on hieman skeptinen, kun nokosten päätteeksi herättiinkin Veturista eikä kotoa.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Pöö

Tulipas tässä mieleen sellainen juttu, että voisin tehdä kysymyspostauksen! Eli kysymyksiä kehiin! Saa kysyä ihan mitä vaan, paitsi asiattomuuksia ;---)


maanantai 8. joulukuuta 2014

Tahtoo lemmikin


Lemmikin kaipuu vaan kasvaa. Aina kun käydään mun vanhempieni luona, se kasvaa. Viimeksi kun oltiin kyläilemässä, kävin pikkusiskon kanssa ulkoiluttamassa koiria ja se oli ihanaa! Tahtoisin siis koiran. Tai kissan. Tai molemmat.


Kuvan lammas ei liity vanhempieni kotieläimiin. Tuo oli vain niin söpö. Kuvaustilanteessa tahtoi rapsutuksia. Lammaskin voisi olla ihan kiva.


Siinä on maailman ihanin kissa, Linda, tai Läsä niinkuin sitä tuttavalisemmin kutsutaan. Hassu otus, aivan ihana. Kun asuin vuelä kotona ja luin kirjoituksiin poiti Läsä mulle yleensä seuraa. Makaamalla kirjojen päällä.


Bertta, minun pieni prinsessani. Uhkaan aina että otan Pepen mukaani kun lähden kotiin. Vaikka molemmat "rotat" ovat rakkaita on Bertta erityisen mussukka.


 Voi sitä Inkkua. Se on meidän mamman koira. Äitin vaan. Ja Ellin. Inkku on ihana vanha rouva. Joka tykkää kivistä. Pallotkin käyvät mutta ne eivät voi viedä kivien paikkaa Inkun sydämmessä.


Sitten tullaan näihin kahteen pieneen pupuun. Ne ovat pikkusiskoni otuksia, pieniä suloisia tuholaisia. Itse en pupua ottaisi mutta ovat ne vaan niiiin suloisia!


Ja pelottavia. Tuota valkoista kaikki vähän pelkäsivät, myös minä. Nykyään en pelkää, aivan ihana otus on hänkin!

Tahtoisin eläimen! Mutta sitten vasta (ehkä) kun emme asu enää kerrostalossa. Sekä mulla että miehellä on haaveena saksanpaimenkoira. Ehkä joskus...


Loppukevennys, Lindalle ei vittuilla. Linda ja pikkuveljen kuulapyssy, (tai joku sellainen)  kannattaa varoa! Ihanat eläimet !

lauantai 6. joulukuuta 2014

Miia 3kk

Meidän pieni vauva on jo kolmekuinen reipas pikkuinen. Ihan uskomatonta miten tämä aika kiitää ja toinen oppii uusia taitoja. Ja kasvaa. Voi voi...

Käytiin keskiviikkona neuvolassa. Saatiin ensimmäiset rokotukset... Onneksi oli tuo isi mukana, olisi ollut tälle piikkikammoiselle äiskälle ihan liikaa muuten. Nyt Miia oli isin sylissä kun rokotukset laitettiin. Oli kyllä reipas tyttö. Itki vain vähän. Kyllä täytyy myöntää että mutsi itki enemmän..

Tässäpäsmittoja, suluissa olevat ovat (tottakai) edelliset, 2kk neuvolan mitat.

Paino (5820g) 6630g
Pituus (59,7cm) 61,2cm
Pipo (39,8cm) 41,6cm



Kyllä vaanon iso tyttö. Ja juttuakin riittää paljon. Keskiviikko yönäkin, herätiin syötölle mutta Myttynen halusi olla sosiaalinen. Ihan on isäänsä tullut, juttua riittää! Minun rakkaat!



sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Värihaaste 1/5

Kiitos äiskä värihaasteesta! Oon miettinyt pääni puhki tämän haasteen kanssa... Eihän meidän kämpästä löydy viittä väriä! Noh, kuvailin kuitenkin jo ensimmäisen!


Sehän on, yllätys yllätys vihreä!Mun lempivärini jo vuosien takaa! Meillä on siis tuollainen vihreä kulmasohva. Se on porukoitten vanha, teimme vaihtokaupan, meille tuli tuo sohva ja he saivat meidän vuodesohvamme. Sohva siis on tuttu ja turvallinen. Tykkään tuosta ihan mielettömästi! Viisikin ihmistä mahtuu ihan vaivatta tuolle sohvalle istuskelemaan.


Tottkai meiltä löytyy myös vihreä karvamatto ja vihreä Ikean leikkimatto muksulle. Kuvassa ovat hassut, kylmän vihreät, oikeasti eivät siis ihan tuon väriset ole. Meillä on siis vihreä olohuone. Saattaa kuullostaa kauhealta mutta ei. Kaikki vihreät ovat hieman eri sävyisiä ja olohuone onkin ihanan rauhallisen värinen. Siellä on ihana istuskellä, kulmasohvan nurkassa glögimuki kädessä. Silloin kun on siistiä. Eli melko harvoin.


Löytö Ikeasta! Ihanan ihanat vihreät astiat. Rakastan noita kahvikuppeja. Tälläkin hetkellä juon aamukahvia sellaisesta. Nuo eivät toki ole keittiön ainoat vihreät asiat. Seinä on hennon vihreä. Siiskin tapetti seinällä. En vain saanut hyvää kuvaa siitä.

Siinä oli meidän vihreä kotimme. Höm höm, sitten vain miettimään ja etsimään seuraavaa väriä!


Pakko viellä fiilistellä tähän loppuun mun mielettömän taitavalla pikkusiskolla. Neiti tekee itse keppareita ja valjaita niille. Tuo kuvan keppari on mun ehdoton suosikki. Elli onneksi lupasi tehdä meidän Miiallekkin sitten oman kepparin. Kyllä vaan on taitava käsistään tuo minun pieni siskoni.

torstai 27. marraskuuta 2014

Elämän pienet ilot

Tänään käytiin Miian kanssa kirppistelemässä! Seurana meillä olivat ihanat Jenna ja minun pieni kummipoitsu Jooa <3Oli aivan ihanaa olla Jennan kanssa liikenteessä, kun saatiin puhua kaikkia vauvajuttuja. Mielettömän virkistävää jutella sellaisen ihmisen kanssa joka on samassa elämäntilanteessa!  Laitan kuvia kirppislöydöistä myöhemmin! Tämän postauksen idea on kuitenkin sellainen kuin elämän pienet ilot.




  • Aamupala ja kupillinen kahvia. Niitä oon oppinut arvostamaan ihan erilailla nykyään. Ei todellakaan ole itsestäänselvyys että saa juotua rauhassa tuon kupillisen loppuun asti. Mulla onkin noita kylmettyneitä kahveja välillä ympäri kämppää.
  • Nukkuminen . En ollutkaan ennen tajunnut kuinka tärkeää se uni oikeasti on. Huomaa kyllä jos on nukkunut todella huonosti, eräänäkin aamuna olin vaippaa vaihtamassa ja havahduin terveysside kädessä. Nauratti hieman. 
  • Ruuan syöminen kun se on vielä lämmintä. Pöydällä on 3/4 pakastepitsasta jota en kerennyt syömään kun muksulle tuli nälkä. Eipä tuo kylmänä oikein houkuta
  • Laittautuminen. Sitä todella harvoin jaksaa laittautua ( pukea päällensä, harjata hiuksensa ja meikata) ja kun sen aina silloin tällöin tekee, tapahtuu hurja muodonmuutos. Oon kuitenkin niin laiska että aika harvoin sitä jaksaa panostaa nassukkaansa. 

                                            

Ja ennenkaikkea tämä hymytyttö. Vaikka olisi kuinka ärsyttävä päivä, jaksaa muksu aina piristää ja ilahduttaa. Ihan vain omalla olemassa olollaan. Onko mikään ihanampaa kuin vasta herännyt vauva joka onnessaan hymyilee kun tulet paikalle. Joka päivä sitä jaksaa ihmetyttää kuinka tuo kasvaaja kehittyy. On se vain niin rakas tuo pieni Miia. Mun elämäni suurin ilo. 

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kuka nyt unta kaipaa?

Ja sit nää menis kaikki nukkumaan... Ja Miialla on nenä tukossa koko yön ja toinen ähisee ja rohisee ja kääntyilee ja vääntyilee ja potkii. Kyllä ens yöksi pitää yrittää laittaa toinen omaan sänkyynsä nukkumaan niin saa tämäkin mutsi nukuttua. Silmät ristissä uuteen päivään! Onneksi on keksitty kahvi. Kuka ikinä sen teki, on mun sankari, ollut jo muutaman vuoden. Kiitos arabit kahvista.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Mitä sieltä pään sisältä löytyykään?

Demoneita. Silloin tällöin. Se vanha tuttu "en ole koskaan tarpeeksi hyvä" tunne. Se jonka luulin jo kadonneen.

Istun koneella, syön marmorette vanukasta ja etsin hyviä laihdutusblogeja. Kuinka ironista. Kaks viikkoa on mennyt jo todella hyvin, ainoastaan viikonloppuisin oon syönyt herkkuja. Tänään mä hairahduin. Ja vastassa on taas tuttu vanha tunne. Luovuttaja. Enhän mä onnistu missään.

 Mulla on kaikki maailman syyt olla onnellinen. Ja niin mä olenkin ollut. Synnytyksen jälkeinen masennus ei iskenyt vaikka niin pelkäsin. Pelkkä uupumus silloin tällöin. Yleensä oon kuitenkin iloinen ja pirteä. Kaikki on hyvin.Mulla on ihana mies ja maailman ihanin pieni pulleropallero vauva. Niin paljon mistä kiittää.

Alkuun tämä painokaan ei ollut mitään. Ei mua jaksanut kiinnostaa. Yritän tolkuttaa itselleni vieläkin että ei sillä ole mitään väliä. Mutta kun on sillä. Ainakin mulle. Imetyksen aikana ei saa laihduttaa. Hyvä syy antaa itsensä repsahtaa vielä kamalampaan kuntoon. Miksi muiden raskauslöllöt ovat vain kadonneet ja mä näytän toisinaan vieläkin siltä kuin olisin raskaana?

Onko sillä väliä? Ei ole. Niin mä kerron itselleni joka päivä. yleensä mä uskon sen. Ehkä tänään on vain huono päivä, koska tämä asia pyörii päässä niin kovin.

Nyt makkarista kuuluu kuinka tuo neiti juttelee itselleen tai unikaverilleen, lampaalle. Pitääpä mennä katsomaan.


torstai 20. marraskuuta 2014

Kauhea karkkihimo

Eilen se iski täydellä voimalla. Karkkihimo. Onneksi oli jo ilta ja oltiin käyty jo Myttysen kanssa ulkoilemassa. Se oli kamalaa. En muista millon viimeksi olisin ollu noin kärttynen. Tosin mielentila oli eilen illalla muutenkin aika huono. Itku vaani koko ajan, kaikki meinasi tuoda sen esiin. Kai se johtui siitä, että tajusin kuinka yksinäinen olen. Ei tullut sinällään minulle yllätyksenä tuo,silti se hieman säväytti kun asiaa alkoi oikein miettimään. Yritinkin perustella itselleni, että koska on näin paska fiilis, kai mulla on oikeus käydä ostamassa karkkia. Onneksi olin liian laiska lähtemään kotoota!

Ai niin, fiiliksiä ei helpottanut se että onnistuin värjäämään kaikki valkoiset pyyhkeet vaaleansinisiksi. Jeah, miksei vaikka vaaleanpunaisiksi. Myttystäkin kiukuttu eilen rankasti. Nukkua ei viunut ilman mua. Tississäroikuttiin koko ajan. Eiliset fiilikset voi siis tiivistää yhteen kuvaan;


Näihin kuviin näihin tunnelmiin. Nyt täytynee mennä jumppailemaan, puhelimeni muistutti ystävällisesti juuri laiskuudestani. 

tiistai 18. marraskuuta 2014

Myttysen vaatekaappi

Ajattelin tällä kertaa laittaa kuvia Myttysen vaatekaapin sisällöstä. Tässä tulee mun lempivaatteet, näitä siis on nähty muksun päällä! Katsotaampas;


No yllättävää sinänsä, eläinkuoseja löytyy, varsinkin tuota seepraa. Se on ehdoton suosikki, tuo bodi siis. Myös nuo leobardi kuosiset pöksyt ovat käytössä paljon. Seeprabodi tuntuukin olevan pyykissä koko ajan, koska sen yleensä laitan suoraan narulta päälle!


Ihanan pinkki bodi ja nuo mini farkut. Aivan ihana yhdistelmä! Nuo farkut ovat niin ihanat! Niitä pidetään yleensä silloin kun mennään kauppaan tai jonnekkin "hienompaan juttuun". Kotona yleensä ollaan bodissa ja sukissa tai sitten jalassa on jotkin trikoot, farkkuja ei siis kotona käytetä:


Tässä toinen pinkki ihanuus. Kauluspaita jonka helmassa on pieni kruunu jossa on muutama timantti. Joka prinsessan pakollinen juhla bodi. Ja kuvassa taas farkut, on ne vaan niin ihanat!


Tässä on ystävältä saatu neuletakki, tottakai seepra kuviolla! Takki tosin jäi jo pieneksi, niin nopeasti kasvaa meidän tyty. Takana on marimekko haalari. Tämä on todellisessa tehokäytössä, yksi ehdottomista suosikeistani. Haalarissa on onneksi käännettävät hihat ja jalat, eli tätä voidaan pitää vielä hetken aikaa!

Tässä, aivan ihana ristiäislahjaksi saatu kukkamekko! Voi että, rakastuin siihen heti! Ihana pehmoinen kiss me-paita on jo pieni. Harmillista, oli niin ihana. Menee todellakin säästettävien vaatteiden laatikkoon!


Tässä on yksi asu kokoelma. Tämän kansssa käytetään tietty myös bodia. Tämä on hyvä esimerkki kauppavaatetuksesta. Farkut, leoparditennarit, villapaita ja leobardipipo. Kerrassaan suloista!


Vihreä sydänmekko on yksi lempimekoistani. Tarvitaan enemmän juhlia että voidaan laittaatuo päälle! Tai sitten ihan rohkeasti laitetaan hienompia vaatteita kun lähdetään vaikkapa mummolaan. Valkoiset pörrötossukat on elina tuonut tuliaisiksi! Ollaankin siis muksun kanssa samiksia kun himmaillaan kotona pörrötossukoissa!

Voi näitä ihania vauvanvaatteita! Tahtoisin pukea Myttyselle vaikka mitä ihania vaatteita, mutta bodit ovat niin helppoja. Paidat ja tunikat ovat aina kainaloissa. Vaikka ovatkin niin ihania, niitä tulee pidettyä todella harvoin. Sain Henkalta ihanan lappusen jolla saisin 20% alennusta lasten vaatteista.. Myttysellä tosin on jo aivan tarpeeksi vaatteita. Kai sitä silti voi käydä katselemassa! ;---)


Enkai nyt voi olla laittamatta vielä kuvaa lapsoseta. Siihen se yksi päivä nukahti, hetkeksi käänsin selkäni ja toinen simahti ! On tuo vaan suloinen pieni pallero!