Hupglup seikkailu

Voi ihana lumi! Toivoin tosissani että lumet vaan tulis takasin ja sieltä ne tuli! Tässä ihan itekki innostu riekkumaan ulkona. Pikkuneiti oli niin innoissaan nähdessään lumen. Käytiin sitten mummolassa (hauvamummolla eli mun äitillä) ulkoilemassa, siellä kun sitä lääniä riittää. Innostuttiin sitte sisarustenki kesken riehumaan mitä Miia vähän säikähtikin. Täytyy myöntää että pikkuveli ja se pikkusiskoki kyllä pyyhki mulla lattiaa!

Käytiin sitten eilen Lahdessa Hop Lopissa (tai hupglupissa niinkuin Miia asian ilmaisi) veljen vaimokkeen ja niitten pikkuneidin ja tuon oman apinan kanssa. Onnistuttiin mm. eksymään matkalla sinne. Miiakin jo hermostui ja olisi halunnut vain Veturiin. Päästiin kuitenkin perille, ja voi sitä riemua! Mulla on kyllä jokapaikka aivan jumissa ja hellänä kun siellä mennä viipotettiin pitkin poikin. Aivan mahtava paikka! Sovittiinkin sisarusten kesken että lähetään joskus sinne yhessä! 

Lähdettiin sitten ajamaan jo valmiiksi myöhässä aikataulusta kotia kohti. Eipä päästy kotiin asti. Jäätiin jo Lahden päähän, kun auto meni rikki. Tai no rengas tarkalleen. Auto alkoi pitää ihme ääniä jotka sitten vaan pahentui ja pahentui kunnes sydän kylmänä päästiin valaistulle levähdysalueelle minne pysähdyttiin. Sitten odotettiin kolme tuntia apujoukkoja, että päästiin Kouvolaan. Auto pääsi traileriin. Siitä meinasi lähteä toinen takarengas irti. Harmittaa niin kovasti tuo auto..

Noitten reikien pitäisi olla pyöreitä..

Muita kuulumisia olis viime viikonlopun mahtava Mikkelin reissu! Oli ystävän tuparit ja voi luoja miten oli ihanaa nähdä näitä ihmisiä! Oli oikein tyttöjen viikonloppu! Tuparit oli mahtavat, oli korttipeli, taikatemppuja ja hyvää seuraa. Oli jalat niin kipeät kun käytiin reivaamassa Mikkelin yöelämässäkin. Kiitos Salla, pus muss! 

Hain tosiaan Kotkaan sosionomiksi, mutten sinne päässyt. Pääsin kuitenkin kaikista testeitä läpi ja varasijalle 44. Äiti voi olla ylpeä, en ole psykopaatti. Nyt olisikin sitten työnhaku seuraavaksi edessä.. Koulujuttuja onneksi kerkeää miettiä, haen sitten seuraavissa yhteishauissa jonnekkin! 

Reipas reissumuija

Mitään sen ihmeellisempää tässä ei kai ole tapahtunut. Toivotaan ettei noi lumet nyt kokonaan katoais. Olis jo niin joulufiiliskin. 

Kuulumisia

Olen ollut koko viikon kipeä. Koko. Viikon. Sinne meni mun vapaa viikkoni.. Vähän ärsyttää kun en tehnyt mitään koko viikon aikana. Normaalisti kun tulee nähtyä paljon kavereita ja käytyä lenkillä ja kaikkea muuta. Onneksi mulla oli kuitenkin seurana yks ihana ystävä joka oli melkein koko viikon yökyläilemässä kun oli omia talo ongelmia. Hekin pääsivät onneksi uuteen kotiinsa jo, ihanaa päästä sitten katselemaan toisen upouusia nurkkia! 

Minäpäs sain sitten eilen kohtauksen ja päätin että goodbye blondi, ja hello pinkki. Vedin siis colormaskin päähän. Ja olen tosi tyytyväinen! Vähän jotain piristystä tähän sairasteluun.

Täytynee käydä kirjastossa ensviikolla, kun sain ton kirjani jo luettua. Voi kuinka nautin tosta hiljasesta aamupäivästä kun istuin pari tuntia pöydän ääressä kahvini ja kirjani kanssa!

Aloin sitten järjestelemään kaappeja ja kaikkea tossa yks päivä tylsyyksissäni. Kävin läpi kaikki korut ja härpäkkeet ja heitin jotain turhia juttuja menemään tai Miian leikkikoppaan. Saakin sitten yllättyä ilosesti mokoma koruhaukka kun ne sieltä löytää!  Homma tyssäs tärkeiden paperien kohdalla kun mulla ei ollutkaan mitään fiksua paikkaa minne ne laittaa.. Täytynee käydä ostamassa mappeja tai jotain.

Mun tekis aivan kauheasti mieli vaihtaa kotona järjestystä! Aina joka syksy sama juttu! Musta on ihanaa laittaa kaikki uusiin paikkoihin ja heittää tavaraa menemään ja laittaa kesävaatteet yms laatikoihin. Nyt tartteisin vaan niitä laatikoita ja munalukon häkkivaraston oveen.

Tilailin joku aika sitten Wishiltä juttusia kuten ton karvatakin. Se on aivan törkeen överi ja tuskin maltan oottaa että pääsen ulkoiluttamaan sitä! Sain myös mun ylipolvensaapikkaat ja ne on ihanat! Katotaan jos saisin vaikka ihan kunnon kuvia jossaan kohtaa näistä! Taitaa päästä pikkusisko kuvaushommiin! ;)

Tämä on ollut epäilemättä mun elämäni raskain vuosi. Olen tehnyt paljon suuria valintoja, miettinyt, pohtinut ja käännellyt asioita.  Miettinyt mennyttä ja tulevaa. Ollut varma ja epävarma, kyseenalaistanut kaiken, kaikkein eniten itseni. Kuka minä olen, mitä minä haluan?  Olen oppinut paljon itsestäni ja tästä elämästä. Olen kovasti yrittänyt kerätä itsevarmuutta ja iskostaa päähäni, että elän tätä elämää myös itselleni. On ookoo olla terveessä määrin itsekäs ja sanoa ääneen mitä haluaa. Minä en ole täällä miellyttämässä ketään. Suurin tavoitteeni on saavuttaa mielenrauha, oppia rakastamaan itseään.

Ja hei, eihän se elämä nyt niin vakavaa ole jos siitä ei sellaista tee. Varsinkaan kun sulla on maailman ihanimmat ystävät ympärillä!

Trust life

Otan mukaani nyt

eri naisen,

sinä rakastit musta tällaisen,

sulle palautan sormuksen,

ja lausun kiitoksen

Sadepäivät ovat saapuneet, muovailuvahasta ollaan väkerretty hevosillekkin sadevarusteita. Toivotaan aurinkoisia ilmoja ja kauniita syyspäiviä. 

suukkoja, kameli

Kaiken sen jälkeen

No mutta niinhän siinä sitten kävi että vuodet vierivät ja ero tuli. Haave omakotitalosta, farkkuautosta ja koirasta jäi. Viidestä vuodesta jäi maailman rakkain pikku tättähäärä ja paljon muistoja. Hyvässä ja pahassa. Viimeiset viisi vuotta opetti mulle paljon kaikkea tästä elämästä. En aio enää jäädä jalkoihin. Toivon että uskaltaisin joku päivä vielä rakastaa, sekä itseäni että jotain muuta. Tällä hetkellä opettelen elämään. 

rakkaudella kameli