Levoton yö

Hohhoijaa, kello on siis jopa jotain niin hienoa kuin 4.39 ja täällä mä kökötän koneella. Oon mä toki pari tuntia nukkunutkin, mutta sen jälkeen, kun heräsin kolmen pintaan vessaan, en ole enää saanut unta. Todella levoton olo ja joka paikkaan koskee. Tuntuu ihan menkkakivuilta, mahaan sattuu ja selkää jomottaa. Sen lisäksi vasemmasta kädestä meni varmaankin joku hermo pinteeseen kun ei kunnolla tahdo toimia... Koukistaminen sattuu tuohon taipeeseen. Niimpä sitten nousin sängystä ja ajattelin vähän päivitellä kuulumisia!

 Elikkäs, meidän Elli siis täytti 13. Tunnen itseni niin kauhean vanhaksi, meidän perheen vauva on jo teini... Kuva on siis aivan upeasta kortista minkä Ellille tein. Käytiin Lauantaina juhlistamassa Elliä porukoilla ja viihdyttiinkin siellä hyvä tovi.

Erittäin upea kuva, olen pahoillani, en vain löytänyt parempaa kuvaa masusta. Tilanne on siis tämä; se on laskeutunut jo aikaa sitten. Näytän niin paljon sirommalta, en enää vain valtavalta kasalta. Jospa se vauva sieltä tahtoisi pian tulla!

Mainitsin tässä yksi päivä miehelle että mieli tekee hampurilaista, ei mitään mäkkärin hötöä vaan sellaista missä on kunnon pihvi! Ihana, ihana mies sen sitten muisti ja toi yksi päivä töistä tullessaan ainekset hamppareihin. Tehtiin siis pihvit ja kaikki itse. Oli kyllä niin hyvää ettei mitääs rajaa! Oli jopa niin ihana tuo toinen että toi mulle salaattia ja jopa tomaattia kaupasta vaikkei niistä itse juuri pidä. Ei voi taas muuta sanoa kun että mulla on maailman ihanin ja kultaisin mies! <3

Tänään kävin Veeran kanssa syömässä ja shoppailemassa ja kahvittelemassa! Käytiin ensin Three Wingsissä syömässä ja sitten mentiin kiertämään kirppareita! Kirppis ja muutenkin shoppailulöydöistä voisin laittaa kuvia joskus myöhemmin, en miitä kerennyt kuvailla tänään. En tosin varmaan muista laittaa niistä mitään myöhemmin... Oli aivan huippua, niin me saatiin Veeran kanssa viisi tuntia kulumaan ihan hujauksessa! Sunnuntaina Veera muuttaakin pois täältä Kouvostoliitosta niin oli oikein hyvä nähdä ennen sitä!

Noh, tulin kotiin ja rupesin sitten touhuilemaan. Jossain välissä menin sänkyyn makaamaan, oli todella outo olo. Rupesinkin sitten, vihdoin viimein, pakkaamaan sairaalakassia! Onneksi google on kaveri ja sain sieltä paljon vinkkejä mitä kannattaa laukkuun pakata. Homma on vielä hieman vaiheessa, listan tasolla, mutta vaikkapas tulisikin lähtö, listasta on helppo pakkailla tavarat mukaan!

Ehkä lähtö Kotkaan ei tule vielä tänä yönä... Taidankin mennä edes koittamaan sitä nukkumista! peukut pystyyn että pian alkaa tapahtua!

Blogger miksi teet näin?

Juuh elikkäs... Mulla ei näy ollenkaan nuo kommentit. Näkyy kyllä tuossa "etusivulla" että kommentteja on tullut lisää mutta sitten kun yritän niitä nähdä niin ei mitään. En siis ole tyly ja ignoraa kommentteja, en vain nää niitä... Turhauttavaa kuin mikä! Osaako joku auttaa tämän asian kanssa?? Anyone?

Noh, jos sitä vaikka huomenna kirjottelis ihan asiaa, kun sain tuon miehen suostuteltua lähtemään tänään veturiin vähän vaateostoksille. Täytynee käydä ostamassa ihan alusvaatteita ja nilkkasukkia ja mitä nyt mukaan tarttuu! Voi olla tosin että itselleni ostan vain nuo välttämättömimmät, en kauheasti tykkää itselleni shoppailla... Kuinkakohan paljon tarttuu matkaan pikku neidille vaatteita... Pikkusisikollakin on huomenna synttärit joten jonkinnäköistä lahjaa pitäisi hänelle hommata. Mitä ostaa 13v. neidille jota ei kiinnosta vaatteet meikit yms vaan ainoa lahjatoive on aina koiranpentu? Noh, sen näkee sitten iltapivällä! Mä taidan mennä jatkamaan unia nyt!

Jännän äärellä

Jännän äärellä olimme siis eilen, kun kävimme synnytystapa-arviossa. Täti joka arvion teki, oli todella nuiva. Olin ihan järkyttynyt kuinka kamala hän oikeasti oli. (Meinasi ihan itku tulla kun poistuimme sairaalasta!) Luulisi että ihmiset jotka ovat töissä odottavien äitien ja pienten lasten kanssa olisivat mukavia, mutta ei. Onneksi kätilö joka tuli mittaamaan verenpaineen, kun olin kiinni laitteessa jolla kuunneltiin pienen sydänäänet, oli mukava. Arvio oli aika ikävän tuntuinen, varsinkin kun musta tuntui että täti teki sen todella kovakouraisesti. Selvisi kuitenkin että ihan normaalisti alateitse pääsen synnyttämään. Kaikki on siis kiinni meidän neitokaisesta, asiat lähtevät rullaamaan kun hän niin haluaa.

Kävimme myös ystävillämme jotka asuvat Kotkassa. Heillekkin oli tullut vauva joku aika sitten, tosin hieman karvaisempi yksilö. Olin ihan myyty. Tahdon kissavauvan! Palluteltiin ensin vauvaa ja sitten juotiin teetä. Ville otti nokoset ja me Sorpan kanssa saatiin juoruta ihan rauhassa. Oli niiin ihanaa!

Siis ihan oikeasti, tuo otus oli niin suloinen! Villekin oli ihan myyty. Saattaakin olla että otamme vielä joskus kissan! Ja sitten ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa koiran. Saksanpaimenkoira on molempien haaveena. 

Käytiimpäs myös ostamassa turvakaukalo pienelle ja pinnasänky. Mukaan tarttui myös kestovaippoja. Suunnitelma onkin se että kotona kestoillaan ja kun lähdetään jonnekkin kyläilemään käytetään kertakäyttövaippoja. Luultavasti kuvia tulee myöhemmin, pinnasänkykin on vielä palasina eteisessä.

Tänään käytiin Korialla parturoitavana. Porukoilla käy eräs tuttu joka on parturi, aina välillä kerimässä kaikkien päät. Koska omaan lookkiini ei tullut mitään muutosta on turha laittaa kuvaa naamasta. Villestä sen sijaan tuli oikein siistin näköinen kun poika luopui naamakarvoituksestaan, jopa pulisongeista. Näyttää paljon nuoremmalta nyt. Mullehan on aivan sama onko toisella pulisomgit vai ei, hyvännäköinen se on kumminkin! 

Ja nyt... Tulin kotiin ja laitoin pesukoneen sekä astianpesukoneen pyörimään. Imuroida en viitsi koska alkaa supistaa ja en pysty kurkottelemaan sohvan ja sängyn alusia. Levoton olo, samalla kuitenkin väsyttää. Haluaisin vain saada  paikat siistiksi ja pinnasängyn paikoilleen yms. mutta taidampa odotella että tuo mies tulee mun kanssani siivoamaan.Taidan siiskin ummistaa silmät tältä sotkulta ja mennä vain nukkumaan!

Voihan maha

Hiljaisuus oli taas laskeutunut tänne, syy on se etten vain ole jaksanut/kerennyt kirjoittelemaan.  Oon ollut ihmeellisen reipas tässä, puuhaillut kaikkea ja tehnyt jopa ruokaa. Teimpäs jopa aika hyvää ruokaa Lauantaina. Makaronilaatikkoa! Harmi että tuo meidän lasivuoka on niin pieni, täytyy ostaa isompi niin jäisi jääkaappiinkin aina sitten ruokaa ettei nyt ihan jokapäivä tarvitse uutta ruokaa vääntää. Tänään uunissa on kinkkukiusaus. Tuoksuu ainakin ihanalle!

Tässä kaikessa komeudessaan on mun maha. Olin jo kerennyt ihmettelemään sitä, ettei mulle ollut tullut yhtään raskausarpea. Noh, sieltähän ne ilmestyi. Onneksi nuo näyttävät siltä että ne ajan kanssa haalistuvat, aika pinnasta on vain tuo nahka revennyt. Nyt sitä sitten vasta rupeaa miettimään että miltä se kroppa näyttää raskauden jälkeen.. Toisaalta, onko sillä niin väliä vaikka olisi arpinen maha, ne ovat taisteluarpia, ne ovat tulleet rakkaudesta. Pieni ihminen on ne aiheuttanut, meidän pieni tyttäremme.

Tässä... Yksi ikuisuus projekti joka on vieläkin hieman kesken. Erittäin paljon myöhässä nuo kiitoskortit. No eikös se mene niin että parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

Lauantaina siin tein noita kortteja ja onnistuin jo viemään ensimmäiset kun käytiin Jaakolla ja Jennalla Santerin kanssa. Oli todella ihana ilta ja aika meni kuin siivillä, kun me sitten kahdentoista jälkeen kotiuduttiin Snatun kanssa meille. Katsottiin sitten vielä yksi jakso Hemlock Grovea ja mentiin nukkumaan.

Koska Santeri tuli yöksi, mentiin me Villen kanssa nukkumaan omaan makkariin ja annettiin Snatun vallata tuo välihuone. Heräsin AINOASTAAN KERRAN pissalle yöllä ja nukuin yli kahteentoista. Selkään ei koskenut paljoa yhtään. Viime yökin nukuttiin omassa sängyssä, selkä kiittää ja kuittaa!!

Käytiin sitten eilen viemässä Snattu kotiin ja vietettiinkin sitten useampi tunti Korialla. Oli ihana nähdä perhettä ja elukoita. Tässä onkin Bertta, mun varpaat ja uusi lattia. Aivan mielettäömän ihana lattia!

Mua huvitti suuresti tuo kissa kun se makoili keskellä lattiaa. En saanut siitä kunnollista kuvaa koska aina kun yritin hiippailla lähemmäs ottamaan kuvaa, Linda luikki karkuun.

Voi että, äiti oli tilannut henkasta paketin ja mulle tuollaisen ihanan seepra rätin! Se on hyvä että kaikki tietää jo mun innostukseni seeproihin! 

Huomenna ollaankin sitten jännän äärellä! Meillä on aika kotkaan synnytystapa-arvioon.. Jotenka huomiseen, silloin on varmaankin jännää kerrottavaa!

Tahdon kaiken heti nyt

Oon niin innoissani! Maanantaina pitäisi tulla paketti Zalandolta! Oon nyt pidempään jo miettinyt että haluaisin pitkä vartiset saapikkaat. Oonkin yrittänyt metsästää niitä vähän joka puolelta ja Zalandosta löysin nuo ihanuudet!On tietenkin hölmöä tilata ja sovittaa niitä jo nyt mutta en vain malttanut odottaa!  Katselin sieltä myös housuja ja muita, haaveenaa on siis laihduttaa raskauskilojen lisäksi ne 10 lisäkiloa jotka salakavalasti tuossa viimevuoden aikana kroppaani kerääntyi. Ei tosin pidä ajatella asiaa liikaa ettei homma lähde lapasesta, mulla on kyllä aikaa. Ja eiköhän kaikkein tärkein muutos ole tuo ruokavalion muuttaminen. Luulen että kiroan raskaasti synnytyksessä kaikkea sitä sokerista mitä olen syönyt, kun pusaan viisi kiloista vauvaa ulos... (kauhukuva, toivottavasti ei toteudu!)

Tänään näytin omasta mielestäni jotenkin sirommalta, oli pakko ottaa kuva. Tajusin myös mistä tuo johtui. Maha ei ole turvoksissa tuosta yläpuolelta, normaalisti se siis on täysin pyöreä, nyt ei. On se silti aika mahtavan kokoinen. Leveä kuljetus-kyltti ei mielestäni ole ollenkaan liioiteltua mun kohdallani.

Kävelin keskustaan moikkaamaan Snattua. Käveleminen kesti sen puolisen tuntia, matkaa reilu kilometri. Olin päässyt viidensadan metrin päähän ovesta kun alkoi jo tuntua kaikenlaista kipua ja kolotusta. Perillä keskustassa lupasinkin itselleni että ei enää ikinä. Vasta sitten kun ainoa lisäpaino ovat rattaat. Menin Koffariin istuskelemaan ja ostin mansikkapirtelön ja kinkku-juustocroisantin. Joku toinenkin oli kiinnostunut mun pirtelöstäni ja loppujen lopuksi hylkäsinkin juoman kun toveri ampiainen päätti sukeltaa sinne. Ei kiva. Näin sitten myös Jimin joka tuli kanssani istumaan ja odottamaan Snattua. Sieltä se Snattu sitten laahusti paikalle Juuson kanssa. Oli taas ihana nähdä ihmisiä, vaikkei kerettykään jutella mitään kummempia Snatun kanssa.

Ville kun pääsi töistä, tuli se hakemaan mua ja käytiin kotona ja sitten pitikin taas lentää. Kävimme Kuusaankoskitalolla järjestetyssä kätilön illassa jossa meille kerrottiin miten homma etenee h-hetkellä. Paikalla oli todella paljon ihmisiä ja oli kyllä todella hyvä luento. Ihmiset varmaan ajattelivat että mun mielestäni on tosi hauskaa ja hilpeää synnyttää kun naureskelin Villen jutuille siellä. Ei voi muuta sanoa kun että mulla on maailman ihanin mies josta tulee varmasti maailman paras isä!

Tässä onkin sitten tulevaa projektia. Ensimmäinen erä vauvanvaatteita on koneessa tällä hetkellä. Jännittävää! Tässä rupeaa tajuamaan että h-hetki ei oikeasti ole enää kaukana! Meillä on kohta pieni vauva! Tuskin maltan odottaa!

Puhuin äiskän kanssa puhelimessa tässä ja äitiä nauratti intoni sisustukseen. Mulla on siis ihan kauhea pesänrakennus vietti!Haluaisin tehdä vähän sitä sun tätä täällä, vaihtaa tapetteja ja ostaa hyllyjä ja vaihtaa järjestystä ja järjestellä kaappeja ja ja... Tahtoisin myös uuden sohvan! Voisin sitten tilata uudet sohvanpäälliset ja kaikkea... Noh näitä ei tietenkään ole mahdollista toteuttaa nyt mutta saahan sitä aina haaveilla?

Tämän päivän saldoa

Jee, oma kone käytössä! Santeri tuli ja korjasi sen! Empäs taida edes kehdata kertoa miksi koneeni ei toiminut... Oon kerrassaan kädetön mitä tulee teknologiaan. En vain tajua. No onneksi on tuo veli joka tulee ja taikoo mun elektroniset laitteet kuntoon ennenkuin ehdin viskellä tavaroita seinille. Eikä se edes naura ihan kauhean paljoa selittäessään tälle perunalle että mikä oli "vikana"

Aamun postauksen jälkeen on kerennyt tapahtua kaikkea jännää. En malttanut odottaa huomiseen kaikkien asioiden kertomista. Eikä sitä voi koskaan olla varma että kone käynnistyy enää huomenna...

Ensinnäkin käytiin neuvolassa. Kaikki oli kunnossa, sydänäänet tasaiset. Edes kiloja ei ollut tullut liikaa. Tottakai niitä oli tullut, mutta melko maltillisesti. Luulisin että suurin osa johtuu turvotuksesta. Sormet ja varpaat muistuttavat prinssinakkeja. Kaunista.

Sitten, äiti tuli käymään ja lähdettiinkin sitten käymään Rosariumissa ja Prismassa. Rosariumista mukaan tarttui tuo kuvassa näkyvä pesuainepullo. Kun pääsin kotiin, pyyhin innoissani kaikki tasot. Keittiö tuoksui ihanalta! Seuraan äitini jalanjäljissä mitä tulee näihin kaikenmaailman kenikaaleihin. Ajattelin että hiusten värjäys kaupan myrkyillä olisi nyt ohi ja voisin etsiä seuraavaksi hiusväriksi jonkun luomuvärin, jos nyt edes vähään aikaan hiuksia värjäilen, juurikasvua toki jo on mutta se ei näytä ollenkaan pahalta.

Tässä kärsimys selfie Prismasta. On aika rankkaa tuon mahan kansssa vaappua menemään. Ja kuten kuvasta näkyy, on karvakuula jo aika valtava. Niin ovat mun selkäkipunikin.

Sitten näin pitkästä aikaa Nooraa. Ai että oli ihanaa vaihtaa kuulumisia ja juoruja, huomasi kuinka paljon oli ikävöinyt sitä naista. Kannattaa muuten kutsua Noora kahville, meiltä lähtiessään hän pyyhki kaikki keittiön tasot ja laittoi astiat astianpesukoneeseen! Santerikin siis meillä tänään kävi. Katsottiin yksi jakso Hemlock Grovea, tai no minä nukahdin. Täytyy katsoa se jakso uudestaan..

Kerettiin meidän porukoillakin käydä, kun heitettiin Snattu kotiin. Siellä tapetoitiin, tulossa aivan ihanat seinät! Siellä sitten viihdyimme muutaman tunnin. Oli ihanaa päästä paijailemaan vähän koiriakin!

Kaiken kaikkiaan, tänään oli hyvä päivä. Olin sosiaalinen ja jopa poistuin kotoa. Nyt taidan tästä poistua suihkun kautta nukkumaan!

Se on seepra!

Mies nukkuu jotenka lainaan vähän hänen konettaan, en kestä enää olla erossa bloggerista! Mulla on siis pakkomielle käydä joka päivä tarkistamassa että onko joku kirjoittanut blogiinsa. Kyllä, mulla on todella paljon aikaa vielä enkä oikein tiedä mihin sen käyttäisin... Siispä käytän sen kaikkeen muuhun paitsi mihinkää järkevään!

Elikkäs elikkäs, paljon on kerennyt tapahtua tässä tämän hiljaisuuden aikana! Käytiin tosiaan Veeran kanssa katsomassa Tykkimäessä Jenni Vartiaista. Jenni oli upea, mahtava, älytön, siis aivan ihana! Laulettiin Veeran kanssa iloisesti mukana, uusimman levyn biisejä ei osattu mutta vanhempia kyllä. Jennin ensimmäinen, Ihmisten edessä levy onkin mun lemppari levy ikinä!Meitä huvitti kovasti kun vieressä olevat pienet lapset tuijottivat meitä kun laulettiin ihan innoissaan mukana. Oli ihan mahtis reissu! Niin, käytiin tosiaan ennen keikkaa syömässä Angelassa, onko noloa jos tarjoilija tuntee mut jo melkein nimeltä? Kysyi vain että minnekkäs olet ukkosi jättänyt. Noh, meillä oli tyttöjen ilta! Kiitos Veera <3

Pitkästä pitkästä aikaa tartuin taas kynään. Lopputulos, kuinka yllättävää, seepra. Olen ihan hullaantunut kuosiin! Oonkin todella kateellinen siskolleni jolla on seepra legginsit ja seeprapaita. Viellä mä sellaiset legginsit jostain löydän!

Käytiin koulukavereiden kanssa yksi päivä Veturissa syömässä, kahvilla ja vähän ikkuna ostostelemassa. Clas Ohlson. Melkein sekosin siellä, niin paljon kaikke ihanaa seepra kuvioista!

Eih, en vain kestä! Mulla on ihan hyvä alku tuon kuosin keräämisen kanssa, on suihkuverho, lakanat, viltti ja seepra taulu. Suunnitelmissa on ostaa esim. muutama sohvatyynynpäällinen tällä kuosilla. Löysin sellaisia tyynynpäällisiä eilen ikea homesta! Tosin ostan ne vasta sitten kun ostamme uuden sohvan, mies kun lupasi että mennään katsomaan sellaista!Voi sitä riemua kun saan rahaa 13 päivä! Tarkoituksena on lähteä raskaana olevan ystävän kanssa käymään vähän vauvaostoksilla!

Kaveritkin siis jo tietävät tämän mun rakkauteni seepra kuosiin, sainkin eräälytä ystävältä tällaiset ihanat seepra-aiheiset vaatteet meidän neidille. Voin kertoa etten voi hillitä itseäni jos näen lisää seepra aiheisia vauvanvaatteita!

Voi siitäpä tulikin mieleeni, voi sitä riemua kun muistin eilen että sain mieheltä viime helmikuussa 170 euron lahjakortin zalandoon! Selailin eilen aivan innoissani kenkiä, mutta en löytänyt oikein mitään. Täytyy syventyä tarkemmin ihan koneen ääressä Zalandon ihmeelliseen maailmaan.

Kai materialismi onnellisuus on silloin tällöin ihan okei, yleensä kun en välitä tavarasta mitenkään erityisemmin? (;

Teknologian kirous

Voi että.. Tuo mun tietokone teki mulle taas mukavat temput ja täytyykin pyytää tuota datanomi-veikkaa sitä katsomaan.. Tätä postausta väsään siis puhelimella! Kuvia en osaa lisäillä tällä vekottimella joten tyydyn vaan kertomaan että jonkinnäköstä taukoa on tiedossa tässä bloggailussa... Onneksi veikalla alkaa jo ensviikolla koulu ja se on joka päivä täällä Kouvolan suunnassa!

Nyt jatkan maailman tärkeintä hommaa, Valehteleviin Viettelijöihin tuli uusia jaksoja!! Kyllä, olen netflixin orja! Voin todin myös kertoa ylpeänä että sain vihdoin viimein ostettua pesuaineet ja tälläkin hetkellä kone pyörii! Kun oon saanut tuon kauhean pyykkikasan tuhottua on aika ruveta pesemään vauvanvaatteita! Eihän sitä koskaan tiedä millon mä tästä poksahdan ;----))

Pienenpieni elämä

"Pienenpieni sydän hänen sydämensä alapuolella.

Sinä olet ehjä, hän viestitti vauvalleen vatsaansa sivellen. 

Sinä olet ehjä ja täydellinen" 

-lainaus eräästä kirjasta-